Tervetuloa Ašgabatiin, Turkmenistanin pääkaupunkiin ja maan suurimpaan kaupunkiin! Olemme Keski-Aasiassa Karakumin aavikon ja Kopetdagvuorten välissä, lähellä Iranin rajaa, ja täällä asuu runsaat miljoona ihmistä. Kaupunki perustettiin vuonna 1881 ahal-teke-heimon kylän pohjalle. Suuri osa siitä tuhoutui vuoden 1948 maanjäristyksessä, ja myöhemmin Saparmurat Nijazovin Valkoinen kaupunki -hanke rakensi sen uudelleen kalliilla valkoisella marmorilla päällystetyiksi monumenteiksi. Kaupungin halki virtaa neuvostoaikainen Karakumin kanava. Lähdetään katsomaan muistomerkkejä, moskeijoita, mattoja ja ikivanhaa parthialaiskaupunkia.
Independence Monument
Edessäsi kohoaa Itsenäisyyden muistomerkki, jonka muodot saivat innoituksensa perinteisistä turkmeeniteltoista ja turkmeenityttöjen päähineistä. Rakennuksen yksityiskohdat muistuttavat itsenäisyyspäivästä, 27. syyskuuta: betonitorni on 91 metriä korkea, ja sen huipulla on 27 metriä korkea kullattu teräsrakennelma. Tornissa on näköalaterassi, ja sisällä on näyttelysaleja, joissa esitellään Turkmenistanin historiaa kuvaavia taideteoksia. Muistomerkkiä ympäröi vehreä puisto porrastettuine altaineen, ja siellä seisoo 27 turkmeenisankarien patsasta Saparmurat Nijazovin kultaisen patsaan ympärillä.
Neutrality Monument
Seuraavaksi vastassa on Puolueettomuuden muistomerkki, kolmijalkainen kaari, jota paikalliset alkoivat kutsua yksinkertaisesti Kolmijalaksi. Se rakennettiin vuonna 1998 presidentti Saparmurat Nijazovin määräyksestä juhlistamaan maan virallista puolueettomuutta, ja se oli 75 metriä korkea. Alun perin muistomerkki seisoi keskustassa, ja sen huipulla oli valaistu, 12 metriä korkea kullattu Nijazovin patsas, joka pyöri niin, että se oli aina kasvot aurinkoon päin. Näköalatasanteelle pääsee kaaren jalkoihin rakennetuilla vinohisseillä. Yllättävää kyllä, vuonna 2010 koko muistomerkki purettiin ja siirrettiin kaupungin eteläiseen esikaupunkiin, jossa se koottiin uudelleen.
Türkmenbaşy Ruhy Mosque
Noin 7 kilometriä Ašgabatista länteen, Gypjakissa, on Türkmenbaşy Ruhy -moskeija, joka tunnetaan myös Gypjakin moskeijana. Se rakennettiin presidentti Saparmurat Nijazovin kotikylään, ja se avattiin 22. lokakuuta 2004. Nijazov rakennutti moskeijan yhteyteen mausoleumin, ja hänet haudattiin sinne 24. joulukuuta 2006. Moskeijaan mahtuu jopa 10 000 rukoilijaa. Moskeija on herättänyt kiistaa, koska sen seiniin on kaiverrettu tekstejä sekä Koraanista että Nijazovin Ruhnama-kirjasta, ja monet muslimit pitävät niiden rinnastamista jumalanpilkkana.
Ertuğrul Gazi Mosque
Kaupungin maamerkkeihin kuuluu Ertuğrul Gazin moskeija neljine minareetteineen ja keskuskupoleineen. Se vihittiin käyttöön vuonna 1998, ja se on nimetty Ertuğrulin mukaan, joka oli Osmanien valtakunnan perustajan Osman Ensimmäisen isä. Valkoinen marmorirakennus tuo mieleen Istanbulin Sinisen moskeijan, ja sen sisustus on ylellinen hienoine lasimaalauksineen. Moskeijaan mahtuu kerralla jopa 5 000 rukoilijaa. Rakennustöiden aikana sattui useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, minkä vuoksi jotkut uskovat moskeijan olevan kirottu.
Nisa
Kuva: Bjørn Christian Tørrissen · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 18 kilometrin päässä kaupungin keskustasta ovat Nisan rauniot, parthialaisten muinainen asuinpaikka. Nisaa on pidetty Parthian valtakunnan ensimmäisenä pääkaupunkina, ja perimätiedon mukaan sen perusti Arsakes Ensimmäinen. Sitä on myös kutsuttu parthialaiskuninkaiden residenssiksi, vaikka ei ole varmistettu, oliko Nisan linnoitus kuninkaiden asuinpaikka tai mausoleumi. Kohde käsittää kaksi kukkulaa, Vanhan ja Uuden Nisan. Vuonna 2007 linnoitus valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi.
Turkmen Carpet Museum
Kierros päättyy Turkmeenien mattomuseoon, joka avattiin 24. lokakuuta 1994 ja jolla on maailman suurin turkmeenimattojen kokoelma. Esillä on mattoja keskiajalta aina 1900-luvulle, mukaan lukien yli 1000 mattoa 1700- ja 1800-luvuilta. Museo on tunnettu valtavista teke-matoistaan. Yksi niistä on 193 neliömetrin kokoinen ja painaa tonnin; noin 40 ihmistä kutoi sen vuonna 1941 Moskovan Bolšoi-teatterin esiripuksi. Vielä suurempi, 301 neliömetrin matto tehtiin vuonna 2001 juhlistamaan 10 vuoden itsenäisyyttä, ja Guinnessin ennätystenkirja tunnustaa sen maailman suurimmaksi käsin kudotuksi matoksi.
Lomakuume
