Tervetuloa Bakuun, Azerbaidžanin pääkaupunkiin Kaspianmeren rannalle! Kaupunki levittäytyy Abšeronin niemimaan etelärannalle Bakunlahden varteen. Baku on Kaspianmeren ja koko Kaukasian suurin kaupunki, ja se on myös erikoinen ennätyksen haltija: kaupunki sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman matalimmalla sijaitsevan pääkaupungin. Bakun metropolialueella asuu noin neljännes koko maan väestöstä. Vanhakaupunki muureineen, palatseineen ja torneineen on Unescon maailmanperintökohde. Lähdetään liikkeelle muurien sisältä ja jatketaan kohti tulen muotoisia pilvenpiirtäjiä.
Old City
Kuva: Sefer azeri · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsAstu muurin portista sisään Bakun vanhaankaupunkiin, jota paikalliset kutsuvat nimellä İçərişəhər, Sisäkaupunki. Tämä muurien ympäröimä alue on Bakun vanhin osa ja koko kaupungin historiallinen sydän. Kapeat kujat eivät ole pelkkä museo, sillä täällä asuu edelleen ihmisiä, vuonna 2007 noin 3 000 asukasta. Joulukuussa 2000 vanhakaupunki yhdessä Shirvanshahien palatsin ja Neitsyttornin kanssa nousi Unescon maailmanperintöluetteloon, ja se oli ensimmäinen azerbaidžanilainen kohde, joka sai tämän arvon.
Neitsyttorni
Kuva: AlixSaz · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Neitsyttorni, Bakun tunnetuin maamerkki ja yksi koko Azerbaidžanin tunnuksista. Sen kuva on painettu manatin seteleihin ja moniin virallisiin papereihin. Tornin ikä on arvoitus: se rakennettiin 1100-luvulla tai mahdollisesti aiemmin, joidenkin tietojen mukaan jopa 600–500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alun perin torni seisoi aivan Kaspianmeren rannassa, mutta maanvaltauksen jälkeen sen ja veden välissä on nyt vilkas tie ja puistoja. Kahdeksan kerroksen korkuisen tornin huipulta näet vanhankaupungin kujat ja minareetit.
Flame Towers
Katso ylös: kolme liekin muotoista pilvenpiirtäjää kurottaa taivasta kohti. Liekkitornit viittaavat Azerbaidžanin lempinimeen Tulen maa. Nimi juontaa juurensa seudun historiaan, sillä täällä maakaasu leimahtaa liekkeihin suoraan maasta, ja zarathustralaiset pitivät tulta jumalallisen vertauskuvana. Korkein torneista nousee 182 metriin. Kolmeen rakennukseen mahtuu asuntoja 33 kerroksessa, hotelli ja toimistoja. Yllättävä yksityiskohta: lähde kertoo, että pääurakoitsijalla on kytköksiä maan hallitsevan Alijevin suvun offshore-yhtiöiden verkostoon.
Heydar Aliyev Center
Edessäsi aaltoilee Heydar Alijevin keskus, rakennus, jossa ei tunnu olevan ainuttakaan terävää kulmaa. Sen suunnitteli arkkitehti Zaha Hadid, ja virtaava, kaartuva muoto on tehnyt siitä kuuluisan. Rakennuskompleksin pinta-ala on 57 500 neliömetriä. Keskus on nimetty Heydar Alijevin mukaan, joka johti Neuvosto-Azerbaidžania puoluesihteerinä vuosina 1969–1982 ja toimi myöhemmin itsenäisen Azerbaidžanin presidenttinä vuodesta 1993 vuoteen 2003. Kiertele rakennuksen ympäri ja katso, miten julkisivu tuntuu valuvan maahan kuin kangas.
Shirvanshahien palatsi
Kuva: Urek Meniashvili · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsTulemme nyt Shirvanshahien palatsiin, jonka muinaista Širvania hallinneet shirvanshahit rakennuttivat 1400-luvulla. Tarina alkaa luonnonkatastrofista: vuoden 1192 maanjäristys Şamaxıssa pakotti hallitsijan siirtämään pääkaupungin tänne. Kokonaisuuteen kuuluu palatsin lisäksi oikeustalo, palatsin moskeija, shahin sukuhauta, kylpylä, maanalainen vesisäiliö sekä oppinut Seyid Yəhya Bakuvin hauta. Palatsissa oli alun perin 52 huonetta. Yläkerran säilyneistä huoneista vain odotushuone on alkuperäisessä asussaan, ja alakerrassa asuivat ja työskentelivät palvelijat, taiteilijat ja kalligrafit.
Baku Boulevard
Kuva: Khortan · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävellään rantaan Bakun bulevardille, joka seuraa Kaspianmeren rantaviivaa. Paikalliset tuntevat sen myös nimellä Kansallispuisto. Rantakatu perustettiin vuonna 1909, aikana, jolloin Bakun öljyparonit rakensivat kartanoitaan meren rannalle. Yllättävää on, että koko ranta on ihmisen tekemä: sitä rakennettiin keinotekoisesti mereen pala palalta. Nauti merituulesta ja kuvittele öljyvaurauden kultakausi tämän promenadin varrella.
Qobustanin kansallispuisto
Kuva: Rəcəb Yaxşı · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsMatkaamme lopuksi Bakun lounaispuolelle Qobustaniin, missä kalliot kertovat ihmisen varhaisimmista tarinoista. Alueella on yli 6 000 kalliopiirrosta, jotka ovat 5 000–20 000 vuotta vanhoja. Niissä näkyy ihmisiä, eläimiä, taisteluita, rituaalitansseja, veneitä soutajineen, kamelikaravaaneja sekä aurinko ja tähdet. Suojelualue perustettiin vuonna 1966, ja vuonna 2007 kalliotaiteen kulttuurimaisema liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Erikoisuuksia riittää: täällä on myös mutatulivuoria ja luonnon omia soivia kiviä.
Lomakuume
