Tervetuloa Belgradiin, Serbian pääkaupunkiin! Nimi tarkoittaa valkoista kaupunkia. Belgrad sijaitsee Keski-Serbian pohjoisosassa Savan ja Tonavan yhtymäkohdassa, ja sillä on ollut monta roolia: vuosina 1918–2003 se oli Jugoslavian pääkaupunki ja vuosina 2003–2006 Serbia ja Montenegron pääkaupunki. Vuoden 2002 väestönlaskennassa kaupunkialueella asui yli puolitoista miljoonaa ihmistä, ja ydinkaupungissa noin 1,27 miljoonaa. Kierroksellamme nousemme jokien yllä kohoavaan linnoitukseen, käymme yhdessä maailman suurimmista ortodoksisista kirkoista, kävelemme boheemikortteleissa ja päätämme päivän Belgradin mereksi kutsutulle rannalle.
Belgrade Fortress
Kuva: Oliver Bunic · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsSavan ja Tonavan yhtymäkohdassa kohoaa Belgradin linnoitus, kaupungin historiallinen ydin. Se koostuu vanhasta linnakkeesta, jossa on ylä- ja alakaupunki, sekä Kalemegdanin puistosta. Linnoitus suojeltiin heti toisen maailmansodan jälkeen yhtenä Serbian ensimmäisistä virallisista kulttuurimuistomerkeistä, ja vuonna 1979 se julistettiin poikkeuksellisen tärkeäksi kulttuurimuistomerkiksi. Tämä on Belgradin vierailluin matkailukohde, jossa käy arviolta yli 2 miljoonaa ihmistä vuodessa. Katso muureilta jokien kohtaamista: juuri tämä näkymä selittää, miksi paikka on aina ollut niin tärkeä.
Pyhän Savan katedraali
Kuva: Npps90 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Pyhän Savan kirkko, Serbian ortodoksisen kirkon katedraali ja yksi maailman suurimmista kirkoista tilavuudeltaan. Ortodoksisista kirkoista se on maailman neljänneksi suurin. Kirkko on omistettu Pyhälle Savalle, Serbian ensimmäiselle arkkipiispalle ja kansan suojeluspyhimykselle. Se rakennettiin symbolisesti paikalle, jossa osmanien uskotaan polttaneen hänen pyhäinjäännöksensä roviolla vuonna 1594 serbien kapinan jälkeen. Rakentaminen alkoi 1935, ulkopuoli valmistui 2004 ja sisätilat vasta 2020, vuosikymmenten keskeytysten, sotien ja poliittisten myllerrysten jälkeen. Esikuvana oli Hagia Sofia.
Knez Mihailova Street
Kuva: Peiragmeno paidi · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävelemme Knez Mihailovan katua, Belgradin tärkeintä kävely- ja ostoskatua. Se on nimetty Serbian ruhtinaan Mihailo Obrenović Kolmannen mukaan, ja sen varrella on useita 1870-luvun lopulla rakennettuja taloja ja kartanoita. Katu on noin kilometrin pituinen, ja se kuuluu kaupungin vanhimpiin ja arvokkaimpiin maamerkkeihin. Kiinnostava yksityiskohta: vuonna 1964 se suojeltiin ensimmäisenä kohteena Belgradissa kokonaisena kulttuurihistoriallisena alueena, ja vuonna 1979 sen asemaa korotettiin entisestään.
Skadarlija
Kuva: Erwan Martin · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsTervetuloa Skadarlijaan, vanhaan katuun ja kaupunginosaan Belgradin vanhassakaupungissa. Se tunnetaan Belgradin boheemikorttelina, ja sitä verrataan usein Pariisin Montmartreen. Skadarlija on osittain säilyttänyt perinteisen kaupunkiarkkitehtuurin tunnelman ja vanhan katuverkon, ja se on ollut lailla suojeltu kulttuurihistoriallinen alue vuodesta 1967. Kalemegdanin jälkeen tämä on Belgradin toiseksi vierailluin matkailukohde, ja yllättävää kyllä, se tuo kaupungille kolmanneksen sen valuuttatuloista.
House of the National Assembly of Serbia
Kuva: Boris Dimitrov · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNikola Pašićin aukiolla seisoo Kansalliskokouksen talo, Serbian kansalliskokouksen istuntopaikka. Vastapäätä ovat Novi Dvor, presidentin virkapaikka, ja Stari Dvor, Belgradin kaupungintalo. Rakennus suunniteltiin alun perin Serbian kuningaskunnan kansalliskokoukselle, mutta historian kuluessa siinä kokoontuivat myös Jugoslavian ja Serbia ja Montenegron edustajat. Vuodesta 2006 se on palvellut Serbian kansalliskokousta. Rakennuksen vaiheet kertovat tiiviisti koko alueen poliittisesta historiasta.
Museum of Yugoslavia
Kuva: Ванилица · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Jugoslavian museoon, julkiseen historiamuseoon, joka on omistettu Jugoslavian historialle ja Josip Broz Titon elämälle. Museon alueella, Kukkien talossa, lepäävät Tito ja hänen vaimonsa Jovanka. Noin 120 000 vuotuisella kävijällään museo on Serbian vierailluin. Täällä voit pysähtyä pohtimaan valtiota, joka muovasi Balkanin elämää vuosikymmenten ajan.
Ada Ciganlija
Kuva: Andrija12345678 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsLopuksi rentoudumme Ada Ciganlijalla, jota paikalliset kutsuvat lyhyesti Adaksi. Se on Savajoen saari, joka on keinotekoisesti muutettu niemeksi keskellä Belgradia, ja nimellä tarkoitetaan myös viereistä keinotekoista Savajärveä rantoineen. Viime vuosikymmeninä siitä on tehty valtavan suosittu virkistysalue, joka tunnetaan rannoistaan ja urheilupaikoistaan. Kesällä täällä voi käydä yli 100 000 ihmistä päivässä ja viikonloppuisin jopa 300 000. Ei ihme, että Adaa kutsutaan Belgradin mereksi, ja vuonna 2008 lempinimestä tuli virallinen mainoslause.
Lomakuume
