Tervetuloa Bukarestiin, Romanian pääkaupunkiin ja maan suurimpaan kaupunkiin! Olemme Dâmbovița-joen varrella. Tarinan mukaan kaupunki sai nimensä Bucur-nimisestä paimenesta, jonka maille syntyi Bucurin kylä. Historiankirjoihin Bukarest pääsi 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti tänne linnan. Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, ja se kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä niin, että sitä alettiin kutsua Pikku Pariisiksi. Kaupunki on kokenut kaksi maailmansotaa, maanjäristyksen ja Nicolae Ceaușescun valtakauden. Lähdetään katsomaan, miten nämä vaiheet näkyvät kaduilla, palatseissa ja puistoissa.
Romanian parlamenttitalo
Edessäsi levittäytyy Romanian parlamenttitalo, joka tunnettiin alun perin nimellä Kansan talo. Diktaattori Nicolae Ceaușescun käskystä rakennettu jättiläinen on maailman painavin rakennus, noin 4 098 500 tonnia, ja maailman suurin siviilihallinnon rakennus. Se kohoaa 84 metrin korkeuteen ja ulottuu 92 metriä maan alle. Pääarkkitehti Anca Petrescu johti noin 700 arkkitehdin ryhmää, ja rakentaminen kesti 13 vuotta, vuodesta 1984 vuoteen 1997. Yllättävä yksityiskohta: brittilehti The Independent nimesi talon maailman kolmanneksi parhaaksi rakennukseksi ja kuvaili sitä rumaksi mutta jollain tapaa vaikuttavaksi.
Romanian Athenaeum
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsBukarestin keskustassa seisoo Romanian Ateneum, koristeellinen, kupolikattoinen ja pyöreä konserttitalo, joka on yksi pääkaupungin maamerkeistä. Se avattiin vuonna 1888, ja se on kaupungin arvostetuin konserttisali. Täällä on kotinsa George Enescun filharmonisella orkesterilla, ja talo isännöi myös George Enescu -festivaalia. Pysähdy hetkeksi ihailemaan kupolia ja kuvittele, miltä sinfonia kuulostaa tämän pyöreän salin sisällä.
Arcul de Triumf
Kiseleffintien varrella kaupungin pohjoisosassa kohoaa Arcul de Triumf, Bukarestin riemukaari. Sen suunnitteli Petre Antonescu, ja se rakennettiin vuosina 1921–22. Kaari muistuttaa Romanian voitosta ensimmäisessä maailmansodassa ja kuningas Ferdinand Ensimmäisen ja hänen puolisonsa Marien kruunajaisista. Seiso hetki kaaren alla ja mieti, millaista juhlaa sen valmistuminen merkitsi sodasta toipuvalle maalle.
Stavropoleos Monastery
Kuva: Neoclassicism Enthusiast · Public domain · Wikimedia CommonsKeskustan kujien keskellä on pieni helmi, Stavropoleoksen luostari, ortodoksinen nunnaluostari. Sen kirkko on rakennettu brâncovenesc-tyyliin, ja suojeluspyhimyksinä ovat arkkienkelit Mikael ja Gabriel. Nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa Ristin kaupunkia. Luostari oli välillä lakkautettuna, ja silloin paikka tunnettiin vain Stavropoleoksen kirkkona. Kuuntele tarkkaan, sillä luostarin sydäntä lähellä on bysanttilainen kirkkomusiikki: täällä toimii kuoro, ja kirjastossa on Romanian suurin kokoelma bysanttilaisen musiikin kirjoja.
Muzeul Satului
Kuva: Chainwit. · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsHerăstrăun järven rannalla avautuu kokonainen maaseutu: Kylämuseo, eli Muzeul Satului, yksi Euroopan vanhimmista ulkoilmamuseoista. Se esittelee perinteistä romanialaista kyläelämää yli 100 000 neliömetrin alueella, ja täällä on 123 aitoa talonpoikaistaloa sekä yli 50 000 esinettä eri puolilta Romaniaa, Transilvaniasta Moldaviaan ja Dobrudžaan. Museon loi kansanperinteen tutkija Dimitrie Gusti, ja se vihittiin kuningas Kaarle Toisen läsnä ollessa 10. toukokuuta 1936. Avautuessaan se oli Euroopan neljäs ulkoilmamuseo Tukholman Skansenin jälkeen.
Herăstrău
Kuva: Crislia · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKaupungin pohjoisosassa lepää Herăstrăun puisto, 1,1 neliökilometrin vihreä keidas, josta suurin osa on järveä. Uskomatonta kyllä, paikalla oli aikoinaan suota, joka kuivatettiin vuosina 1930–1935, ja puisto avattiin yleisölle vuonna 1936. Sen nimet kertovat historiasta: se on ollut Kansallispuisto, Kaarle Toisen puisto ja jopa Josif Stalinin puisto, ja täällä seisoi Stalinin patsas, joka hävitettiin vuonna 1956. Järvellä liikutaan ilman moottoreita, ja melojat harjoittelevat täällä mielellään. Japanin suurlähetystön kanssa tehty japanilainen puutarha on myös osa puistoa.
Lomakuume
