Tervetuloa Córdobaan, Andalusian kaupunkiin Guadalquivirjoen varrella! Jo Rooman vallan aikana Córdoba oli Hispania Baetican maakunnan pääkaupunki. Vuonna 711 Pohjois-Afrikasta tulleet arabit ja berberit valloittivat sen, ja alkoi noin 500 vuotta kestänyt arabivalta. Umaijadien hallitsemasta Córdobasta tuli emiraatin ja myöhemmin kalifaatin pääkaupunki ja yksi arabimaailman suurimmista kaupungeista. Vanhassakaupungissa näkyy yhä jälkiä sekä roomalaisajasta että kalifaatin loistosta. Kaupungissa on yhä Claudius Marcelluksen rakennuttaman temppelin rauniot. Lähdetään kierrokselle, joka vie moskeijakatedraalista linnaan, vanhalle sillalle ja muinaisen palatsikaupungin raunioille.
Córdoban moskeija
Kuva: Toni Castillo Quero · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Córdoban kuuluisin rakennus, moskeijakatedraali eli La Mezquita. Arabihallitsijat rakennuttivat sen vuosina 785–987, ja se toimi moskeijana noin 400 vuotta. Vuonna 1236 Kastilian kuningas Ferdinand Kolmas valloitti kaupungin, ja rakennus vihittiin kirkoksi. Mezquita on Córdoban umaijadikalifaatin suurenmoisin säilynyt muistomerkki, mutta se ei ole säilynyt aivan ennallaan: vuonna 1523 piispan määräyksestä rukoussalin keskelle alettiin rakentaa varhaisrenessanssin tyylistä katedraalia. Yllättävä yksityiskohta: rakennuksen alkuperäinen rukoussuunta ei osoita Mekkaan vaan poikkeaa siitä 17 astetta.
Alcázar de los Reyes Cristianos
Kuva: Ajay Suresh from New York, NY, USA · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsGuadalquivirjoen rannalla, aivan Mezquitan lähellä, seisoo Alcázar de los Reyes Cristianos, kristittyjen kuninkaiden linna. Se rakennettiin 1300-luvun alussa Kastilian ja Leónin kuninkaalle Alfonso Yhdennelletoista. Myöhemmin linnaa laajensivat katoliset hallitsijat Ferdinand ja Isabella, jotka pitivät täällä hoviaan Granadan valloituksen aikana. Linnan historiassa on myös synkempiä vaiheita: siellä toimi Espanjan inkvisition tuomioistuin liki kolmen vuosisadan ajan, ja vuonna 1821 siitä tehtiin vankila. Vasta 1950-luvulla linna muutettiin matkailunähtävyydeksi ja kansalliseksi monumentiksi.
Roman bridge of Córdoba
Kuva: Rafesmar · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsGuadalquivirin yli kaartuu Córdoban roomalainen silta. Se rakennettiin alun perin ensimmäisen vuosisadan alussa, ja sitä on korjattu ja rakennettu uudelleen monta kertaa. Suurin osa nykyisestä rakenteesta on peräisin arabien uudelleenrakennuksesta 700-luvulla. Paikalliset kutsuvat sitä Vanhaksi sillaksi, sillä 2000 vuoden ajan se oli kaupungin ainoa silta joen yli, kunnes San Rafaelin silta rakennettiin 1900-luvun puolivälissä. Silta kuuluu historialliseen keskustaan, joka julistettiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1984.
Madinat al-Zahra
Kuva: Justojosemm · GFDL · Wikimedia CommonsCórdoban laitamilla odottavat Madinat al-Zahran valtavat rauniot. Nimen on tulkittu tarkoittavan loistavaa tai kaunista kaupunkia tai Zahran kaupunkia. Palatsikaupungin rakennutti Córdoban umaijadikalifi Abd ar-Rahman Kolmas, ja se oli al-Andaluksen tosiasiallinen pääkaupunki, sillä sen muurien sisällä toimi valtion hallitus. Kaupungissa oli vastaanottosaleja, moskeijoita, puutarhoja, rahapaja, kylpylöitä ja asuintaloja, ja vesi tuotiin akvedukteilla. Uusi kaupunki osoitti kalifin ylemmyyttä suurimpiin kilpailijoihin, Ifriqiyan fatimideihin. Tarinan mukaan se rakennettiin kunnianosoituksena kalifin suosikille al-Zahralle.
Calahorra Tower
Kuva: Wolfgang Manousek from Dormagen, Germany · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsCalahorran torni on linnoitettu portti Córdoban historiallisessa keskustassa, ja sen alkuperä on islamilaisella ajalla. Torni liittyy läheisesti roomalaiseen siltaan: vuodesta 1931 lähtien silta, Puerta del Puente -portti ja Calahorran torni on yhdessä suojeltu Espanjan kulttuuriperintökohteena. Pysähdy hetkeksi ja kuvittele, millaista oli saapua kaupunkiin tämän portin kautta.
Córdoba Synagogue
Kuva: Américo Toledano · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsJuutalaiskorttelissa, osoitteessa Calle de los Judíos 20, on Córdoban synagoga. Se valmistui vuonna 1315, ja sen mudéjar-tyylinen suunnittelu on luettu Isaac Makhebin ansioksi. Rakennus on pieni, mikä viittaa siihen, että se saattoi olla varakkaan asukkaan yksityinen synagoga tai juutalainen oppilaitos. Synagogana sitä käytettiin vuoteen 1492 asti, minkä jälkeen se palveli maallisissa käytöissä. Vuonna 1985 rakennus kunnostettiin ja avattiin juutalaisena museona. Kulttuuriperintökohteeksi se oli merkitty jo vuonna 1885.