Dobar dan, tervetuloa Dubrovnikiin! Olet Kroatian eteläkärjessä Adrianmeren rannalla, yhdessä Välimeren tunnetuimmista matkailukohteista. Kaupungin historia ulottuu todennäköisesti 600-luvulle, jolloin pakolaiset perustivat Ragusan. 1300-luvulta 1800-luvulle Dubrovnik hallitsi itseään vapaana valtiona, ja merikauppa teki siitä vauraan ja taitavasta diplomatiastaan tunnetun. Vanhakaupunki on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1979. Lähdetään muurien, linnoitusten ja kalkkikivikatujen kaupunkiin.
Walls of Dubrovnik
Kuva: Miroslav.vajdic · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoavat Dubrovnikin muurit, kivinen puolustusvarustus, joka kiertää lähes koko vanhankaupungin. Nykyiset muurit rakennettiin pääosin 1200–1600-luvuilla. Ne kulkevat katkeamattomana noin 1 940 metrin matkan, ja korkeimmillaan ne ovat noin 25 metriä. Muureja vahvistavat kolme pyöreää ja 14 nelikulmaista tornia sekä viisi bastionia. Yllättävä yksityiskohta: Bokarin linnake on Euroopan vanhin säilynyt laatuaan. Kävele muurien päällä ja ihaile meren ja kattojen maisemaa.
Stradun
Kuva: dronepicr · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsNyt astutaan Stradunille, Dubrovnikin pääkadulle. Nimi tulee venetsian kielestä ja tarkoittaa leveää tietä. Kalkkikivellä päällystetty kävelykatu kulkee noin 300 metriä vanhankaupungin halki Pilen portilta Pločen portille. Kadun kummassakin päässä on 1400-luvun suihkulähde ja kellotorni. Yllättävää kyllä, kadun paikalla oli aikoinaan soinen kanava, joka erotti Ragusan Dubravan metsäasutuksesta. Nykyasunsa katu sai vuoden 1667 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.
Rector's Palace
Kuva: Américo Toledano · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTässä on Rehtorin palatsi, joka toimi Ragusan tasavallan rehtorin virka-asuntona 1300-luvulta vuoteen 1808. Täällä kokoontui myös pieni neuvosto, ja palatsissa toimi koko valtionhallinto. Saman katon alla oli yllättävän paljon muutakin: asevarasto, ruutivarasto, vartiotupa ja jopa vankila. Kuvittele, miten tasavallan päätökset syntyivät näiden seinien sisällä.
Fort Lovrijenac
Kuva: Raki_Man · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsKatso länsimuurin ulkopuolelle 37 metrin korkeuteen merenpinnasta. Siellä seisoo Lovrijenacin linnoitus, jota kutsutaan Dubrovnikin Gibraltariksi. Se vartioi molempia sisäänkäyntejä kaupunkiin, mereltä ja maalta. 1000-luvun alussa venetsialaiset yrittivät rakentaa linnoituksen juuri tähän paikkaan, mutta kaupunkilaiset ehtivät ensin ja rakensivat sen vain kolmessa kuukaudessa. Kun venetsialaisten laivat saapuivat rakennustarvikkeineen, ne käskettiin palaamaan Venetsiaan. Nykyään linnoitus tunnetaan myös näytelmistään.
Dubrovnikin katedraali
Kuva: Sailko · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Dubrovnikin katedraali, Dubrovnikin hiippakunnan tuomiokirkko. Se on rakennettu useiden aiempien katedraalien paikalle, ja niistä viimeisin, 1100-luvulla romaaniseen tyyliin rakennettu, tuhoutui vuoden 1667 maanjäristyksessä. Katedraalissa säilytetään monia pyhäinjäännöksiä, kuten Pyhän Blasiuksen kullalla päällystetyt käsi, jalka ja kallo sekä kappale Jeesuksen ristiä.
Sponza Palace
Kuva: Marcin Konsek · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTässä on Sponzan palatsi, joka rakennettiin goottilais-renessanssityyliin vuosina 1516–1522. Nimi tulee latinan sanasta spongia, paikasta jonne sadevesi kerättiin. Palatsi on toiminut tullina, rahapajana, asevarastona, aarrekammiona, pankkina ja kouluna, ja 1500-luvulla siitä tuli tasavallan kulttuurikeskus. Se selvisi vuoden 1667 maanjäristyksestä vahingoittumattomana. Katso kaaren latinankielistä kirjoitusta, joka lupaa, ettei täällä huijata punnituksessa, sillä Jumala punnitsee mukana.
Lokrum
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsLopuksi hypätään lautalle ja seilataan Lokrumin saarelle, vain 600 metrin päähän vanhastakaupungista. Itävallan arkkiherttua Maximilian, joka oli lyhyen aikaa myös Meksikon keisari, piti täällä aikoinaan lomakotia. Hänen ajaltaan ovat säilyneet luostari ja kasvitieteellinen puutarha. Saaren korkeimmalla kohdalla, 96 metrissä, seisoo ranskalaisten Napoleonin aikana rakentama linnoitus, jota itävaltalaiset alkoivat kutsua Maximilianin torniksi.