Tervetuloa Jerevaniin, Armenian pääkaupunkiin ja maan suurimpaan kaupunkiin Hrazdan-joen varrella! Jerevan on yksi maailman vanhimmista jatkuvasti asutetuista kaupungeista. Sen historia ulottuu vuoteen 782 eaa., jolloin Urartun kuningas Argišti Ensimmäinen perusti Ararat-tasangon länsilaidalle Erebunin linnoituksen. Jerevan on ollut pääkaupunki vuodesta 1918, ja se on jo neljästoista pääkaupunki Armenian historiassa. Kaupunki on maan hallinnon, kulttuurin ja teollisuuden keskus ja myös Armenian apostolisen kirkon suurimman hiippakunnan kotipaikka. Lähdetään kierrokselle portaikkojen, muinaisten käsikirjoitusten ja ikivanhojen kirkkojen pariin.
Cascades-patsaspuisto
Kuva: Textfabrikant · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi nousee Cascade, valtava porrasrakennelma, jossa on terasseja, suihkulähteitä, veistoksia ja näyttelytiloja. Se yhdistää kaupungin keskustan korkeammalla sijaitseviin kaupunginosiin, ja se on tärkeä osa akselia, jonka arkkitehti Aleksander Tamanjan piirsi Jerevanin yleissuunnitelmaan. Cascade on yksi kaupungin symboleista ja suosituimmista nähtävyyksistä. Yhteydessä toimii Cafesjianin modernin taiteen museo, ja veistosten joukossa on Boteron kissaveistos. Kiipeä portaat ylös omaan tahtiisi ja käänny välillä katsomaan kaupunkia allasi.
Tasavallan aukio
Kuva: Sonanik · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsOlemme Tasavallan aukiolla, Jerevanin keskusaukiolla ja kaupungin maamerkillä. Se kuului arkkitehti Aleksander Tamanjanin vuonna 1924 laatimaan yleissuunnitelmaan, ja tämä noin kolmen hehtaarin aukio rakennettiin vuosina 1926–1958. Vuosina 1940–1990 aukio tunnettiin Leninin aukiona, ja nykyinen nimi palasi, kun patsas poistettiin vuonna 1991. Katso jalkoihisi: aukion keskiosan kivikuvio jäljittelee perinteistä armenialaista mattoa. Kansallisgallerian edessä on soiva suihkulähde, ja hallituksen talon tornissa lyö tasatunnein kello. Täällä pidetään tärkeitä kansallisia seremonioita, juhlia ja paraateja.
Tsitsernakaberd
Kuva: Aleksey Chalabyan a.k.a Xelgen · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTsitsernakaberd, pääskysten linnoitus, on armenialaisten kansanmurhan muistomerkki ja museo. Muistomerkki rakennettiin vuonna 1967, ja sen keskellä palaa ikuinen tuli. Museo avattiin vuonna 1995, ja siihen on koottu todisteita vuonna 1915 alkaneesta, vuosia kestäneestä kansanmurhasta, jonka toteutti Osmanivaltakunta. Esillä on valokuvia ja armenialaisen taiteilijan maalauksia. Viereiseen puistoon monet valtionpäämiehet ovat istuttaneet puun uhrien muistoksi, ja yksi puista on presidentti Tarja Halosen vuonna 2005 istuttama. Tämä on surun ja muistamisen paikka, joten liiku täällä hiljaa.
Matenadaran
Kuva: Gor Navoyan · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Matenadaran, virallisesti Mesrop Maštotsin muinaisten käsikirjoitusten instituutti. Se on suurin armenialaisten käsikirjoitusten säilytys- ja tutkimuskeskus, ja se on samalla museo, arkisto ja tieteellinen laitos. Täällä on maailman laajin kokoelma armenialaisia käsikirjoituksia ja noin 15 000 miniatyyrin kokoelma, joka on ainutlaatuinen maailmassa. Matenadaran perustettiin vuonna 1959 Armenian kirkon kansallistetun kokoelman pohjalta. Rakennuksen edessä seisoo armenialaisten aakkosten keksijän Mesrop Maštotsin patsas, ja kokoelma kuuluu Unescon Memory of the World -rekisteriin.
Etšmiadzinin katedraali
Kuva: Yerevantsi · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsTeemme retken Armenian lounaisosaan, Vagharšapatin eli Etšmiadzinin kaupunkiin, maan kirkolliseen keskukseen. Täällä on Etšmiadzinin katedraali, jonka paikalle Pyhä Gregorios Valontuoja rakennutti basilikan vuosina 301–303. Sitä pidetään tiettävästi maailman kolmanneksi vanhimpana kristillisenä kirkkona, ja rakentaminen alkoi samaan aikaan, kun Armeniasta tuli maailman ensimmäinen maa, joka otti kristinuskon valtionuskonnoksi. Kellotapuli lisättiin 1650-luvulla, ja freskot maalasi Naghash Hovnatan vuosina 1712–1721. Katedraali kuuluu vuodesta 2000 Unescon maailmanperintöön yhdessä lähikirkkojen ja Zvartnotsin katedraalin raunioiden kanssa.
Garni Temple
Kuva: Yerevantsi · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 30 kilometriä Jerevanista itään, Garnin kylässä, seisoo Garnin temppeli, pylväiden ympäröimä joonialaistyylinen rakennus. Se on esikristillisen Armenian tunnetuin rakennus ja symboli, ja ainoa suurelta osin säilynyt hellenistinen rakennus entisen Neuvostoliiton alueella. Perinteisesti sitä pidetään auringonjumala Mihrille omistettuna temppelinä, jonka rakennutti kuningas Tiridates Ensimmäinen ensimmäisellä vuosisadalla, mutta toisen teorian mukaan se on hauta. Vuoden 1679 maanjäristyksessä temppeli sortui, mutta suuri osa kappaleista jäi paikalleen. Siksi se voitiin koota uudelleen alkuperäisistä kivistä vuosina 1969–75.
Geghard
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKotajkin maakunnassa on Geghardin luostari, joka on osittain rakennettu suoraan viereisten kallioiden sisään. Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Neitsyt Marialle omistettu pääkirkko on vuodelta 1215, mutta kerrotaan, että luostarin perusti Gregorios Valontuoja jo 300-luvulla luolassa olleen pyhän lähteen paikalle. Siksi luostaria kutsuttiin aiemmin nimellä Ayrivank, luolan luostari. Pääkirkon eteisestä avautuu vuonna 1240 louhittu luolakappeli, jossa on lähdevesiallas, ja veden uskotaan olevan erityisen pyhää. Nykyään luostaria kutsutaan usein nimellä Geghardavank, keihään luostari.
Lomakuume
