Shalom, salaam ja tervetuloa Jerusalemiin! Olemme Juudean vuorten ylängöllä, noin 20 kilometriä Kuolleestamerestä länteen. Jerusalem on pyhä kaupunki kolmelle uskonnolle: se oli ensin juutalaisuuden historiallinen keskus, sitten kristinuskon pyhä kaupunki ja myös islamin pyhä kaupunki. Katso ympärillesi: kaikkialla on kiveä, julkisivuja, torneja, muureja ja terasseja, kaikki louhittu vuoren kalkkikivestä. Valloittajat ovat vaihtuneet, mutta kaupunki on aina rakennettu uudelleen, usein samoista kivistä.
Länsimuuri
Kuva: Golasso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Länsimuuri, joka tunnetaan myös Itkumuurina. Se on Temppelivuoren länsilaidan tukimuuri, jonka rakentamisen aloitti Herodes Suuri osana toisen temppelin laajennustöitä. Rukoilupaikkana käytetty osa on vain pieni pätkä koko muurista, jonka pituus on 488 metriä. Katso kiviä alhaalta ylös: alimmat jättimäiset lohkareet ovat Herodeksen ajalta, keskikokoiset lisättiin umaijadien kaudella ja ylimmät pienet kivet ovat enimmäkseen osmanien ajalta. Lisäksi 17 kivikertaa jatkuu katutason alapuolella. Nimi Itkumuuri viittaa juutalaisiin, jotka ovat surreet täällä temppelin tuhoa. Länsimuuri on pyhin paikka, jossa juutalaiset voivat rukoilla, sillä kaikkein pyhimmän paikan uskotaan olevan aivan sen takana ja yläpuolella.
Kalliomoskeija
Kuva: Ludvig14 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKatso ylös! Kaupungin ylle kimaltaa Kalliomoskeijan kultainen kupoli, Jerusalemin tunnetuin maamerkki. Kalifi Abd al-Malik rakennutti kahdeksankulmaisen pyhäkön Temppelivuorelle 600-luvun lopulla, ja se on vanhin säilynyt islamilaisen arkkitehtuurin teos. Alun perin sitä ei tehty moskeijaksi, ja sen pohjapiirros ja mosaiikit saivat mallia lähiseudun bysanttilaisista kirkoista ja palatseista. Rakennus seisoo kallion päällä, josta muslimien uskon mukaan Muhammedin yöllinen matka alkoi, ja paikka on pyhä myös juutalaisille ja kristityille. Sisällä kiertävän 12 pylvään arkadin arabiankieliset tekstit ovat varhaisimpia Muhammedin mainitsevia kirjoituksia. Yllättävää kyllä, kupoli kullattiin vasta 1900-luvulla, ja ulkoseinien sinivalkoiset laatat ovat osmanien ajalta.
Pyhän haudan kirkko
Kuva: Gerd Eichmann · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsAstumme Pyhän haudan kirkkoon vanhassakaupungissa. Perinteen mukaan täällä ovat sekä Golgata, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen paikka, että hauta, josta hän nousi kuolleista, ja kristityt ovat vaeltaneet tänne 300-luvulta asti. Ensimmäisen kirkon rakennutti keisari Konstantinus Suuri, mutta se tuhottiin vuonna 1009 ja rakennettiin uudelleen vuoteen 1048 mennessä. Itse hautaa ympäröi 1800-luvulla rakennettu pieni pyhäkkö. Kirkon sisällä ovat myös Via Dolorosan neljä viimeistä asemaa. Hallinto on jaettu usean kirkkokunnan kesken vuodelta 1757 periytyvän järjestelyn mukaan, ja yllättävää kyllä, kirkon avaimet ovat olleet kahden muslimiperheen hallussa 1100-luvun lopulta asti, jotta kirkkokuntien yhteiselo pysyisi rauhallisena.
Jerusalemin vanhakaupunki
Kuva: Edmund Gall · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsKävelemme nyt muurien sisäpuolelle, Jerusalemin vanhaankaupunkiin. Alue on vain noin yhden neliökilometrin kokoinen, mutta vielä 1800-luvun puolivälissä lähes koko Jerusalem mahtui näiden muurien sisään. Nykyiset muurit ja portit rakennutti Osmanien valtakunta Suleiman Suuren aikana vuosina 1535–1542. Vanhakaupunki jaetaan perinteisesti neljään epätasaiseen kortteliin: muslimien, kristittyjen, armenialaisten ja juutalaisten kortteliin. Kapeille kujille mahtuu kolmen uskonnon pyhiä paikkoja: Temppelivuori ja Länsimuuri juutalaisille, Pyhän haudan kirkko kristityille sekä Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija muslimeille. Yllättävää kyllä, vanhakaupunki ei ole Jerusalemin vanhin osa, sillä alkuperäinen asutus oli Daavidin kaupungissa Temppelivuoren eteläpuolella. Unesco merkitsi vanhankaupungin muureineen maailmanperintöluetteloon vuonna 1981.
Al-Aqsa
Kuva: Godot13 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTemppelivuoren eteläreunalla seisoo Al-Aqsan moskeija, Jerusalemin suurin moskeija, jonne mahtuu noin 5000 rukoilijaa. Se on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. Perimätiedon mukaan ensimmäisen pienen rukoushuoneen tähän rakensi kalifi Umar. Nykyinen moskeija rakennettiin samaan linjaan Kalliomoskeijan kanssa, ja kun maanjäristys tuhosi sen vuonna 746, se rakennettiin uudelleen vuonna 758.
Öljymäki
Kuva: Godot13 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKidronin laakson toisella puolella kohoaa Öljymäki. Sen läntistä rinnettä peittivät ennen öljypuut, ja siellä sijaitsee Getsemanen puutarha. Apostolien tekojen mukaan vuoren laki on Jeesuksen taivaaseenastumisen paikka, ja mäelle on rakennettu useita kirkkoja. Rinteillä näet valtavasti hautoja, sillä Vanhassa testamentissa ennustetaan Herran tulemisen tapahtuvan juuri täällä. Korkeimmalta kohdalta, 830 metristä, avautuu näkymä yli vanhankaupungin.
Tower of David
Kuva: אורי אלוני · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsJaffan portin lähellä seisoo Daavidin torni, ikivanha linnoitus, jossa toimii nykyään museo. Nykyinen linnoitus on peräisin mamelukkien ja osmanien ajalta, mutta se on rakennettu paikalle, jolla on ollut linnoituksia jo hasmonealaisten, Herodeksen ja bysanttilaisten aikaan. Hauska yksityiskohta: nimellä Daavidin torni on vuosisatojen mittaan tarkoitettu eri torneja, ja 1800-luvulla nimi siirtyi myös 1600-luvun minareettiin. Linnoituksessa järjestetään myös konsertteja ja valo- ja ääniesityksiä.
Yad Vashem
Kuva: Unknown author Unknown author · Public domain · Wikimedia CommonsSaavumme Yad Vashemiin, Israelin viralliseen muistolaitokseen holokaustin juutalaisille uhreille. Israelin parlamentti perusti sen vuonna 1953, ja se sijaitsee Muistamisen vuorella Herzlinvuoren länsirinteellä Jerusalemin metsän vieressä. Noin 18 hehtaarin alueella on holokaustin historiaa käsittelevä museo, Lasten muistomerkki, Muistosali ja Yhteisöjen laakso sekä tutkimuslaitos, arkisto ja kirjasto. Perustajien keskeinen tavoite oli kunnioittaa niitä ei-juutalaisia, jotka henkensä vaarantaen pelastivat juutalaisia, ja heidät muistetaan Kansakuntien vanhurskaiden puutarhassa. Nimi on peräisin Jesajan kirjasta, ja sanat jad va-šem tarkoittavat kirjaimellisesti käsi ja nimi. Tämä on hiljaisuuden ja muistamisen paikka, joten kuljetaan täällä rauhassa.