Tervetuloa Kiovaan, Ukrainan pääkaupunkiin ja maan suurimpaan kaupunkiin! Kiova levittäytyy Dnepr-joen molemmille rannoille maan pohjois- ja keskiosissa, ja vuonna 2022 täällä asui noin 2,95 miljoonaa ihmistä. Nimen kerrotaan tulevan Kyistä, yhdestä kaupungin neljästä tarunomaisesta perustajasta. Kiova on Itä-Euroopan vanhimpia kaupunkeja: slaavilainen asutus syntyi Skandinavian ja Konstantinopolin välisen kauppareitin varrelle, ja varjagien aikana kaupungista tuli Kiovan Rusin, ensimmäisen itäslaavilaisen valtion, pääkaupunki. Lähdetään kierrokselle kultaisten kupolien, luolaluostarin ja historiallisten katujen pariin.
Pyhän Sofian katedraali
Kuva: Rbrechko · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Pyhän Sofian katedraali, jonka rakennutti 1000-luvun alussa ruhtinas Jaroslav Viisas. 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa sen ulkoasu muutettiin ukrainalaiseen barokkityyliin, mutta sisällä säilyy keskiaikainen loisto. Täällä on 260 neliömetrin mosaiikkityö, jota pidetään maailman suurimpana, sekä 3000 neliömetriä freskoja. Kirkollinen käyttö päättyi vuonna 1934, ja siitä lähtien katedraali on ollut museo. Vuonna 1990 katedraalin alueesta ja Kiovan luolaluostarista tuli Ukrainan ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet. Yllättävää on, että jumalanpalveluksia ei täällä yleensä pidetä, mutta poikkeuksena on Ukrainan itsenäisyyspäivä 24. elokuuta.
Kiovan luolaluostari
Kuva: Falin · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Kiovan luolaluostariin eli Petšerskin lavraan, suureen ortodoksiseen luostariin, joka on antanut nimensä koko ympäröivälle Petšerskin kaupunginosalle. Se perustettiin luolaluostariksi 1000-luvulla, ja siitä lähtien se on ollut yksi Itä-Euroopan itäisen kristillisyyden tärkeimmistä keskuksista. Luostari vaikutti merkittävästi ortodoksisuuden leviämiseen Venäjällä 1600–1800-luvuilla. Yllättävä yksityiskohta: luostarin kirjapaino oli varhainen osa ukrainalaisen kirjapainotaidon kehitystä. Luostari on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1990. Kulje rauhallisesti ja kunnioittavasti, sillä tämä on monelle pyhä paikka.
Pyhän Mikaelin kultakupolinen luostari
Kuva: Rbrechko · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsMäen laella, Pyhän Sofian katedraalin koillispuolella, kimmeltävät Pyhän Mikaelin kultakupolisen luostarin kupolit. Luostari on omistettu arkkienkeli Mikaelille, joka on Kiovan kaupungin suojeluspyhimys, ja täältä avautuu näkymä alas Podiliin, kaupungin vanhaan kauppiaskortteliin. Alkuperäisen luostarin rakennutti keskiajalla Kiovan Rusin hallitsija Svjatopolk Toinen. 1700-luvulla ulkoasu muutettiin ukrainalaiseen barokkiin, mutta sisätilat säilyttivät bysanttilaisen arkkitehtuurinsa. Neuvostoviranomaiset purkivat suuren osan luostarista pääkirkkoa myöten 1930-luvulla. Itsenäisyyden jälkeen kokonaisuus rakennettiin uudelleen, ja katedraali avattiin jälleen vuonna 1999.
Kiovan kultainen portti
Kuva: George Chernilevsky · Public domain · Wikimedia CommonsSeisot Kiovan Kultaisen portin edessä. Se oli 1000-luvulla rakennetun kaupunginmuurin pääportti, jonka rakennutti mahdollisesti Jaroslav Viisas vuonna 1037. Porttikäytävä oli 12 metriä korkea ja 7,5 metriä leveä, ja sen päällä oli pieni Ilmestyskirkko. Nimen alkuperää ei tiedetä: ehkä kirkon katto oli kullattu, tai portti nimettiin Konstantinopolin Kultaisen portin mukaan. Alkuperäinen portti tuhoutui osittain vuonna 1240, ja sen rauniot peitettiin maalla 1700-luvulla. Ne kaivettiin esiin 1800-luvulla, ja näkemäsi rekonstruktio valmistui vuonna 1982. Alkuperäisestä portista on jäljellä vain joitakin osia.
Itsenäisyyden aukio
Kuva: Juan Antonio Segal · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsOlemme Kiovan keskusaukiolla, Maidan Nezaležnostilla eli Itsenäisyyden aukiolla, jonka halki kulkee kaupungin pääkatu Hreštšatyk. Aukiota hallitsee ikoninen Itsenäisyyden muistomerkki. 1800-luvulla täällä olivat kaupunginvaltuuston ja aatelisten kokoontumisen rakennukset. Ukrainan itsenäisyysliikkeen alettua vuonna 1990 aukiosta tuli poliittisten mielenosoitusten perinteinen paikka, ja täällä nähtiin muun muassa oranssi vallankumous vuonna 2004 ja Euromaidan vuosina 2013–14. Koska Euromaidanin aikana aukiolla kuoli ihmisiä, viihdetapahtumia ei enää pidetty sopivina täällä, ja esimerkiksi joulumarkkinat siirrettiin Sofian aukiolle. Pysähdy hetkeksi hiljaa.
Andrijivskyi uzviz
Kuva: Smyk iLya · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt laskeudumme Andrijivskyi uzvizia eli Andreaksenrinnettä, mukulakivistä katua, jota oppaat mainostavat Kiovan Montmartrena. Se yhdistää vanhan yläkaupungin kauppiaiden ja käsityöläisten Podiliin ja kiemurtelee jyrkästi Zamkova Horan kukkulan ympäri aina Kontraktova-aukion lähelle. Ylä- ja alapään korkeuseroa on peräti 70 metriä, joten ota tukeva askel. Yläpäässä kohoaa barokkityylinen Pyhän Andreaksen kirkko, joka on antanut kadulle nimensä. Matkan varrella näet Richard Leijonamielen linnaksi kutsutun rakennuksen ja kirjailija Mihail Bulgakovin talon, jossa toimii kotimuseo. Jo Kiovan Rusin aikana osittain samalla paikalla kulki päätie yläkaupungista alakaupunkiin.
Äiti synnyinmaa
Mäen laella kohoaa Äiti synnyinmaa, miekkaa kohottava naishahmo ruostumattomasta teräksestä. Vuonna 1981 valmistunut muistomerkki on jalustoineen 102 metriä korkea ja painaa noin 500 tonnia, ja pelkkä miekka on 16 metriä pitkä. Patsas kuuluu samalla mäellä sijaitsevaan Toisen maailmansodan Ukrainan historian kansallismuseoon, ja viereisessä marmorilaatassa on 11 600 sotilaan ja yli 200 työläisen nimet. Suunnittelijoina olivat Jevgeni Vutšetitš ja Vasyl Borodai. Patsaan merkitys on vuosien mittaan muuttunut: Venäjän hyökkäyssodan myötä siinä on alettu nähdä Ukrainan vastarinnan ja maan suojelijan kuva.
Lomakuume
