Hej ja tervetuloa Kööpenhaminaan! Olemme Tanskan pääkaupungissa ja sen suurimmassa kaupungissa, Själlannin saarella Juutinrauman salmen länsipuolella. Kööpenhamina on ollut pääkaupunki jo vuodesta 1416, ja täällä asuu noin 670 000 ihmistä, koko metropolialueella noin 2 miljoonaa. Kaupunki sijoittuu kärkeen viihtyisyysvertailuissa, ja pyöräily on täällä arkea, sillä pyöräteitä riittää joka suuntaan. Hyppää siis satulaan, sillä edessä on huvipuistoja, värikkäitä satamataloja ja kuninkaallisia linnoja.
Kööpenhaminan Tivoli
Kuva: European Commission · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsTervetuloa Tivoliin, maailman toiseksi vanhimpaan huvipuistoon, aivan rautatieaseman vastapäätä. Upseeri Georg Carstensen sai puistolle kuninkaallisen toimiluvan, ja portit avautuivat 15. elokuuta 1843. Alussa laitteita oli vain kaksi: karuselli ja vuoristorata. Kahdeksan hehtaarin puistossa käy nykyään noin 4,5 miljoonaa vierailijaa vuodessa. Kuuntele tarkkaan, sillä puinen vuoristorata vuodelta 1914 kolisee yhä matkustajineen, ja täällä soi musiikki samaan tapaan kuin perustamisvuodesta lähtien.
Nyhavn
Kuva: European Commission · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Nyhavn eli Uusi satama, 1600-luvulta peräisin oleva kanavanvarsi, jota reunustavat värikkäät talot, baarit ja kahvilat. Vanhin talo on numero 9, joka valmistui vuonna 1681. Laiturissa keinuu historiallisia puulaivoja, ja täältä lähtevät myös kanavaristeilyt. Kerran Nyhavn oli merimiesten ja kapakoiden aluetta, mutta katso talon numero 67 suuntaan: siellä asui satusetä H. C. Andersen peräti 18 vuotta.
Pieni merenneito
Rantakivillä Churchill-puiston reunassa istuu Pieni merenneito, Kööpenhaminan tunnetuin symboli. Edvard Eriksenin pronssiveistos paljastettiin elokuussa 1913. Patsaan tilasi Carlsbergin panimosukuun kuulunut Carl Jacobsen, joka oli ihastunut H. C. Andersenin satuun perustuvaan balettiin. Yllättävä yksityiskohta: baletin ballerina Ellen Price ei suostunut malliksi, joten merenneidon kasvoiksi ja hahmoksi päätyi kuvanveistäjän oma vaimo Eline Eriksen.
Rosenborgin linna
Kuva: Falk2 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Rosenborgin linnalle, renessanssilinnaan, jonka kuningas Kristian Neljäs rakennutti vuodesta 1606 alkaen kesäasunnokseen. Hollantilaista renessanssityyliä edustava linna seisoi silloin maaseudulla, keskellä Kuninkaan puistoa, vaikka nyt se on kaupungin sydämessä. Linnaa laajennettiin useaan otteeseen, ja kuninkaat asuivat täällä 1700-luvun alkuun saakka. Nykyään punatiilinen linna on museo, jonka torneja kannattaa ihailla puiston nurmikolta.
Amalienborgin linna
Kuva: European Commission / Joshua Andrew Gross · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsSeisomme kahdeksankulmaisella aukiolla, jota ympäröi neljä identtistä rokokoopalatsia. Tämä on Amalienborg, Tanskan kuningasperheen talvikoti. Palatsit rakennettiin 1750- ja 1760-luvuilla kuningas Frederik Viidennen käskystä, ja hänen ratsastajapatsaansa seisoo aukion keskellä. Neljä aatelismiestä velvoitettiin rakentamaan palatsit saman suunnitelman mukaan. Kuninkaallinen koti tästä tuli vasta 1794, kun Christiansborgin linna paloi maan tasalle ja kuningas osti kaksi palatsia muutamassa päivässä.
Christiansborg
Kuva: Julian Herzog ( Website ) · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsSlotsholmenin saarella kohoaa Christiansborgin palatsi, Tanskan vallan keskus. Täällä toimivat parlamentti, pääministerin toimisto ja korkein oikeus, ja kuningashuone käyttää vastaanottotiloja, kappelia ja hevostalleja. Se on ainoa rakennus maailmassa, jossa ovat saman katon alla kaikki kolme valtiovallan haaraa. Tanskalaiset kutsuvat sitä usein yksinkertaisesti Borgeniksi. Nykyinen palatsi on jo kolmas tämän niminen, ja paikalle rakennettiin ensimmäinen linna vuonna 1167.
Pyöreä torni
Kuva: Avda · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Pyöreä torni, Rundetårn, joka valmistui vuonna 1642. Se rakennettiin ajan oppineita varten, ja kokonaisuuteen kuuluivat observatorio, koulukirkko ja yliopiston kirjasto. Tornin sisällä on yksi Euroopan vanhimmista observatorioista, ja se on vanhin yhä toimiva. Kadun tasolta näköalatasanteelle on noin 34,8 metriä, ja ylhäältä aukeaa näkymä kattojen yli. Torniin pääsee yleisökin, ja täällä järjestetään nykytaiteen näyttelyitä ja klassisen musiikin konsertteja.
Christiania
Kuva: Franklin Heijnen · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsAstumme Christianiaan, alueeseen, joka on julistanut itsensä vapaakaupungiksi keskellä Kööpenhaminaa. Talonvaltaajat ja hipit ottivat entisen kasarmialueen haltuunsa vuonna 1971, ja siitä lähtien se on ollut anarkistien ja taiteilijoiden tyyssija. 36 hehtaarin alueella käy vuosittain noin miljoona turistia. Yksityisautoilu on täällä kielletty, joten kuljemme jalan konserttipaikkojen, kahviloiden ja ravintoloiden lomassa ja ihastelemme omaleimaista, värikästä tunnelmaa.
Lomakuume
