Tervetuloa Malaboon! Olemme Biokon saaren pohjoisrannikolla Guineanlahdella, saaren tärkeimmässä kaupungissa. Malabo oli Päiväntasaajan Guinean pääkaupunki 2. tammikuuta 2026 asti, jolloin pääkaupungiksi tuli mantereella sijaitseva Ciudad de la Paz. Kaupungin satama on luonnonsatama, joka on syntynyt tulivuoren kraatteriin. Ennen öljyn löytymistä tärkeimmät vientituotteet olivat kaakao, jalopuu ja kahvi. Ilma on lämmin ympäri vuoden: päivisin noin 30 astetta ja öisin noin 20. Malabo on myös Bioko Norten provinssin pääkaupunki, ja sen asukasluku on kasvanut nopeasti yli 100 000:n. Lähdetään tutustumaan kaupungin kirkkoihin ja saaren tulivuorimaisemiin.
St. Elizabeth's Cathedral
Kuva: Denis Barthel · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Pyhän Elisabetin katedraali Itsenäisyydenkadun varrella. Sitä pidetään maan suurimpana kristillisenä kirkkona, ja se on nimetty Unkarin pyhän Elisabetin mukaan. Rakentaminen alkoi vuonna 1897 seurakuntalaisten, kauppayhtiöiden ja Espanjan hallituksen lahjoituksin, sillä maa oli tuolloin Espanjan siirtomaa. Arkkitehti Luis Segarra Llairadó suunnitteli uusgoottilaisen kirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1916. Katso julkisivua: sitä reunustaa kaksi 40 metriä korkeaa tornia. Tammikuussa 2020 katedraali vaurioitui pahoin tulipalossa kesken korjaustöiden.
Pico Basilé
Kuva: Serge Moons · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaupungin yllä kohoaa Pico Basilé, Päiväntasaajan Guinean korkein vuori, noin 3 011 metriä merenpinnan yläpuolella. Aiemmin sitä kutsuttiin Santa Isabelin huipuksi tai Clarence Peakiksi. Vuori on kilpitulivuori, suurin ja korkein niistä kolmesta, jotka yhdessä muodostavat koko Biokon saaren. Se kuuluu Kamerunin tulivuorilinjaan, ja saaren kolmesta tulivuoresta vain se on purkautunut historiallisena aikana, viimeksi vuonna 1923. Huipulta näkyy koillisessa Kamerunvuori. Itse huipulla on radio- ja televisiolähetysasema, ja vuori kuuluu vuonna 2000 perustettuun kansallispuistoon.
Luba Crater Scientific Reserve
Kuva: Bioko Islander · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSaaren eteläpuolella levittäytyy Gran Caldera de Luban tieteellinen luonnonsuojelualue, 51 000 hehtaarin laajuinen sademetsä Biokon tuliperäisellä saarella. Suuri osa alueesta on koskematonta metsää, ja siellä elää runsaasti kasvi- ja eläinlajeja. Erityisesti kädellisiä on paljon, ja osa niistä on kotoperäisiä juuri tälle alueelle. Kiinnostava yksityiskohta liittyy maan historiaan: ennen itsenäistymistä vuonna 1968 tärkein vientikasvi oli kaakao, ja sittemmin moni hylätty kaakaoviljelmä on palannut metsäksi. Kädellisiä uhkaa kuitenkin metsästys, vaikka se on suojelualueella kielletty.
Malabo Mosque
Tässä seisoo Malabon keskusmoskeija, Päiväntasaajan Guinean suurin moskeija, johon mahtuu 2 000 rukoilijaa. Kaupungin ensimmäisen moskeijan rakensivat jo 1900-luvun alussa Kamerunista ja Nigeriasta tulleet hausa-muslimit, jotka myivät eurooppalaisille afrikkalaisia naamioita ja patsaita sekä toivat viljelmille tuontitavaroita, kuten lääkkeitä. Tuo vanha moskeija purettiin huonon kuntonsa vuoksi. Uuden moskeijan rakentamisen rahoitti maan presidentin puoliso Constancia Mangue, ja hinnaksi arvioitiin noin 3 miljoonaa euroa. Moskeija vihittiin virallisesti käyttöön 21. heinäkuuta 2015.
Bioko
Kuva: Public domain · Wikimedia CommonsKoko ympäröivä saari on Bioko, tuliperäinen ja vuoristoinen saari Guineanlahdella, jota aiemmin kutsuttiin nimellä Fernando Póo. Se sijaitsee 100 kilometriä Nigerian rannikosta etelään ja 160 kilometriä Päiväntasaajan Guinean manneralueesta luoteeseen. Saari on suunnikkaan muotoinen, 72 kilometriä pitkä ja 35 kilometriä leveä. Keskiosan Mocan alueella maisema on alppimainen, ja harvaan asutussa etelässä kohoaa jylhä Gran Calderan vuoristo kraatterijärvineen. Saaren ensimmäisiä asukkaita olivat mantereelta saapuneet bantukieliset bubit. Rannikko on enimmäkseen vaikeakulkuista kalliota, jota rikkovat pienet poukamat ja hiekkarannat.
Lomakuume
