Ni hao, tervetuloa Pekingiin! Olet Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa, joka on myös maan toiseksi suurin kaupunki. Koko Kiinan pääkaupungiksi tämä seutu nousi, kun Yuan-dynastia perusti tänne Dadu-nimisen kaupungin, ja nykyisen nimensä Peking sai Ming-dynastian aikana. Vuoden 2010 väestönlaskennassa alueella asui yli 19,6 miljoonaa ihmistä. Lähdetään keisarien palatseihin, taivaan temppeliin ja aina Kiinan muurille asti.
Kielletty kaupunki
Kuva: Pixelflake · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAstut nyt sisään Kiellettyyn kaupunkiin, Pekingin keskustan valtavalle palatsialueelle. Se rakennettiin vuosina 1406–1420, ja yli 500 vuoden ajan, vuoteen 1924 asti, täällä asui 24 Ming- ja Qing-dynastian keisaria ja täältä hallittiin koko Kiinaa. Huoneita kerrotaan olevan 9 999, mutta tutkijat ovat laskeneet niitä olevan 8 886, ja alue kattaa 72 hehtaaria. Unesco pitää sitä maailman suurimpana säilyneiden vanhojen puurakennusten kokoelmana. Vuodesta 1925 aluetta on hoitanut palatsimuseo, jonka kokoelmat pohjautuvat keisarien omiin aarteisiin. Yllättävä yksityiskohta: Bernardo Bertoluccin Viimeinen keisari oli ensimmäinen länsimainen elokuva, joka kuvattiin täällä.
Kiinan muuri
Kuva: Severin.stalder · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsTässä se on, Kiinan muuri! Virallisesti sen pituus on 8 852 kilometriä, ja laajimman määritelmän mukaan jopa 21 196 kilometriä. Muuri syntyi 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua, kun erillisiä muureja yhdistettiin suojaamaan Kiinaa pohjoisten paimentolaisten hyökkäyksiltä. Joinain aikoina sen rakentamiseen osallistui koko Kiinan miesväestö. Yllättävää kyllä, noin kaksi kolmasosaa historiallisesta muurista on tuhoutunut, ja säilynyt osa on enimmäkseen Ming-dynastian ajalta.
Taivaan temppeli
Kuva: Shujianyang · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Taivaan temppeli, jossa keisari kävi joka vuosi talvipäivänseisauksen aikaan uhraamassa taivaan jumalalle ja rukoilemassa hyvää satoa. Temppeli valmistui vuonna 1420, samaan aikaan Kielletyn kaupungin kanssa. Ja tässä yllätys: temppelialue on suurempi kuin Kielletty kaupunki, koska taivaan poikana pidetty keisari ei uskaltanut rakentaa itselleen suurempaa asumusta kuin taivaan jumalalle. Katso ylös 38 metriä korkeaan pyöreään halliin, jonka sinisten kattotiilten huipulla kimaltaa kultapallo.
Taivaallisen rauhan aukio
Kuva: xiquinhosilva · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsSeisot Taivaallisen rauhan aukiolla, Kielletyn kaupungin edessä. Nimi tulee aukion pohjoispuolella olevasta Taivaallisen rauhan portista, joka johtaa keisarilliseen palatsiin. Aukio on 880 metriä pitkä ja 500 metriä leveä, eli pinta-alaa on yli 440 000 neliömetriä. Keskellä aukiota kohoaa yli 30 metriä korkea Kansan sankareiden muistomerkki, ja täällä on myös Mao Zedongin mausoleumi. Käänny hitaasti ympäri ja yritä hahmottaa, miten valtava tila on.
Kesäpalatsi
Kuva: xiquinhosilva · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsTervetuloa Kesäpalatsiin, keisarilliseen järvien, puutarhojen ja palatsien kokonaisuuteen. Alue on 2,9 neliökilometrin kokoinen, ja siitä kolme neljäsosaa on vettä. Keskellä on Kunming-järvi, joka on kokonaan ihmisen kaivama, ja kaivetusta maasta rakennettiin noin 60 metriä korkea Pitkän iän kukkula. Täällä on yli 3 000 vanhaa rakennusta ja yli 40 000 historiallista esinettä. Unesco lisäsi Kesäpalatsin maailmanperintöluetteloon vuonna 1998.
Mutianyu
Kuva: Velatrix · CC0 · Wikimedia CommonsNoin 70 kilometriä Pekingin keskustasta koilliseen kiemurtelee Mutianyu, yksi Kiinan muurin parhaiten säilyneistä osuuksista. Täällä muuri toimi aikoinaan pohjoisena suojavallina, joka puolusti pääkaupunkia ja keisarillisia hautoja. Länteen muuri jatkuu Jiankouhun ja itään Lianhuachihin. Katso, miten muuri seuraa vuorten harjanteita niin pitkälle kuin silmä kantaa.
Pekingin kansallinen stadion
Kuva: CEphoto, Uwe Aranas · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsTunnistatko tämän? Pekingin kansallista stadionia kutsutaan sen ulkomuodon takia linnunpesäksi. Sen suunnittelivat Herzog & de Meuronin arkkitehdit vuoden 2008 kesäolympialaisia varten, ja täällä nähtiin kisojen avajais- ja päättäjäisseremoniat. Olympialaisissa katsomoon mahtui 91 000 ihmistä. Yllättäen stadionille ei kisojen jälkeen löytynyt juuri käyttöä, mutta vuonna 2015 täällä kisattiin yleisurheilun maailmanmestaruuksista.
Lamatemppeli
Kuva: xiquinhosilva · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKoillis-Pekingissä on Lamatemppeli, lamalaisuuden päätemppeli Tiibetin ulkopuolella. Se oli alun perin Yin Zhenin asunto, ja Yin Zhenistä tuli myöhemmin keisari Yongzheng. Vuonna 1744 hänen poikansa, keisari Qianlong, muutti palatsin buddhalaisluostariksi. Temppelin suurin aarre on 26 metriä korkea Maitreya-buddhan patsas, joka on veistetty yhdestä ainoasta santelipuusta. Katso ylös, sillä 18 metriä siitä on maan päällä ja loput 8 metriä maan alla.