Korean demokraattinen kansantasavalta · 6 nähtävyyttä · opastettu kierros noin 6 min
Tervetuloa Pjongjangiin, Pohjois-Korean pääkaupunkiin ja suurimpaan kaupunkiin! Kaupunki sijaitsee maan länsiosassa Taedong-joen varrella, noin 109 kilometriä joen suulta Keltaisellemerelle. Pjongjang on yksi Korean vanhimmista kaupungeista: legendan mukaan sen perusti tarunomainen kuningas Tan'gun, ja se oli muinaisten Gojoseonin ja Goguryeon kuningaskuntien pääkaupunki. Korean sodassa kaupunki tuhoutui pahoin, mutta se rakennettiin sodan jälkeen nopeasti uudelleen Neuvostoliiton avustuksella. Tämän kierroksen kohteet kertovat ennen kaikkea siitä, miten valtio on halunnut esittää itsensä ja johtajansa.
Kumsusanin aurinkopalatsi
Kuva: Mark Scott Johnson from Sydney, Australia · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsAloitamme Kumsusanin aurinkopalatsista, mausoleumista, jota pidetään Pohjois-Koreassa pyhänä paikkana. Rakennus valmistui vuonna 1976 Kumsusanin kokoussalina, ja se oli Kim Il-sungin virka-asunto ja toimisto hänen kuolemaansa saakka vuonna 1994. Kim Jong-ilin noustua valtaan tilat uudistettiin laajasti mausoleumiksi, joka avattiin heinäkuussa 1995. Kim Jong-ilin kuoltua joulukuussa 2011 täällä esiteltiin myös hänen autoaan, venettään ja hänelle annettuja kunnianosoituksia. Vuonna 2012 rakennus sai nykyisen nimensä. Mittasuhteet ovat valtavat: palatsin käytävien yhteispituus on yli kilometri.
Juche-torni
Kuva: yeowatzup · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsTaedong-joen itärannalla kohoaa Juche-torni, 170 metriä korkea muistomerkki, joka on nimetty maan juche-ideologian mukaan. Torni paljastettiin Kim Il-sungin 70-vuotisjuhlissa 15. huhtikuuta 1982. Sen 150-metrinen nelitahoinen suippo on maailman korkein graniittirakennelma, ja huipulla palaa jatkuvasti valaistu 20 metriä korkea ja 45 tonnia painava metallisoihtu. Laske, jos jaksat: suippo koostuu 25 550 kivestä, yksi jokaista Kim Il-sungin ensimmäisten 70 elinvuoden päivää kohden.
Kim Il-sungin aukio
Kuva: Laika ac from USA · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsJoen vastarannalla, Namsan-kukkulan juurella, avautuu Kim Il-sungin aukio. Se rakennettiin Korean sodan tuhojen jälkeen laaditun pääkaupungin jälleenrakennussuunnitelman mukaan ja avattiin elokuussa 1954. Graniittinen aukio on pinta-alaltaan noin 75 000 neliömetriä, ja sille mahtuu yli 100 000 ihmisen joukkokokous. Aukio on tuttu monista uutiskuvista, sillä täällä järjestetään konsertteja, joukkotansseja, mielenosoituksia ja sotilasparaateja. Seiso keskellä ja katso joen yli: aivan vastapäätä kohoaa Juche-torni.
Pjongjangin riemukaari
Kuva: Martin Cígler · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsMoran-kukkulan juurella seisoo Pjongjangin riemukaari, joka rakennettiin muistoksi korealaisten vastarinnasta Japania vastaan vuosina 1925–1945. Kaari on 60 metriä korkea ja 50 metriä leveä, ja se on maailman toiseksi korkein muistokaari Meksikon vallankumouksen monumentin jälkeen. Se vihittiin vuonna 1982 Kim Il-sungin 70-vuotispäivänä kunnioittamaan hänen osuuttaan itsenäisyystaistelussa. Kaari on tehty valkoisesta graniitista ja sen kohokuvat pronssista. Juche-tornin tavoin sen 25 500 kiveä edustavat kukin yhtä päivää Kim Il-sungin elämästä.
Kim Il-sungin patsas
Kuva: Bjørn Christian Tørrissen · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaupungin keskustassa on Mansudaen suuri monumentti. Sen keskellä seisoo vuonna 1972 valmistunut 20 metriä korkea pronssinen Kim Il-sungin patsas, ja sen viereen paljastettiin 13. huhtikuuta 2012 lähes samankokoinen Kim Jong-ilin patsas. Kummallakin puolella on veistosryhmät, joissa sotilaat heiluttavat 50 metriä pitkiä lippuja. Patsaiden takana on samana vuonna 1972 avattu Korean vallankumouksen museo, jonka 70 metriä pitkän julkisivun seinässä on lähes 13 metriä korkea mosaiikki. Monumenttia pidetään Pohjois-Koreassa pyhänä paikkana.
Ryugyŏng-hotelli
Kuva: Martin Cígler · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaupungin yllä kohoaa pyramidin muotoinen Ryugyŏng-hotelli, 330 metriä korkea ja 105-kerroksinen pilvenpiirtäjä. Nimi tarkoittaa pajujen pääkaupunkia, ja se on yksi Pjongjangin historiallisista nimistä. Rakentaminen alkoi vuonna 1987 mutta pysähtyi 1992, kun maa ajautui talouskriisiin Neuvostoliiton hajottua. Huipulle suunniteltiin peräti viittä pyörivää ravintolaa. Työ jatkui 2008, ja julkisivu valmistui 2011, mutta osittaista avaamista, joka ilmoitettiin vuodelle 2013, ei toteutettu. Vuonna 2018 sen kylkeen asennettiin LED-näyttö, jolla esitetään propaganda-animaatioita ja elokuvakohtauksia.