Tervetuloa Porto-Novoon, Beninin pääkaupunkiin! Satamakaupunki sijaitsee Porto-Novon laguunin rannalla, ja sen portugalinkielinen nimi tarkoittaa uutta satamaa. Porto-Novoa kutsutaan myös kolmen nimen kaupungiksi: gunin kielellä se on Hogbonu ja jorubaksi Ajashe. Kaupungissa on paljon afrobrasilialaista väestöä, jota alkoi saapua, kun Brasilia lakkautti orjuuden, ja se näkyy yhä brasilialaistyyppisenä arkkitehtuurina ja ruokakulttuurina. Kaupunki on myös maanviljelyalueen keskus, jonka tärkein tuote on palmuöljy. Lähdetään kierrokselle kuninkaanpalatsiin, afrobrasilialaiseen moskeijaan ja lopulta Afrikan Venetsiaksi kutsuttuun järvikylään.
Royal Palace
Avassan alueella, muurien suojassa, on kuningas Toffan entinen palatsi, jossa toimii nykyään Musée Honmè. Sana honmè tarkoittaa oven sisällä, ja laajemmin se viittaa palatsiin. Toffa hyväksyi ensimmäisen rauhansopimuksen Ranskan kanssa vuonna 1863. Kokoelmiin kuuluu uskonnollisia esineitä, soittimia, keramiikkaa, kannettavia alttareita, huonekaluja ja Toffan pronssiveistoksia. Erityinen soitin on alounloun, pitkä esine, jossa on liukuva metallirengas, ja sen ääni kuvasti kuninkaan valtaa. Osa palatsista on säilytetty pyhänä paikkana, jossa järjestetään seremonioita.
Great Mosque of Porto-Novo
Kuva: Babylas · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPorto-Novon suuri moskeija on kaupungin afrobrasilialaisen rakennusperinnön näyttävä esimerkki. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1912 ja päättyi vuonna 1925, kun alue kuului Ranskan Dahomeyhin. Yllättävää kyllä, moskeija muistuttaa ulkonäöltään kappelia: siinä on pitkä keskisali ja matala holvattu katto. Julkisivua koristavat kukka-, kasvi- ja kiemuraaiheiset stukkokoristeet. Kaupunki on julistanut moskeijan historialliseksi muistomerkiksi.
Alexandre Sènou Adandé Ethnographic Museum
Kuva: Kulttuurinavigaattori · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsPorto-Novon etnografinen museo perustettiin vuonna 1957, ja se on Beninin ensimmäinen museo. Se kantaa etnologi Alexandre Sènou Adandén nimeä, ja hän toimi aikanaan Dakarissa sijaitsevan Mustan Afrikan tutkimuslaitoksen pääarkistonhoitajana ja kirjastonhoitajana. Museo sijaitsee vuonna 1922 rakennetussa siirtomaatyylisessä kartanossa. Kokoelmien naamiot, pienoisveistokset, rituaaliesineet ja sotavarusteet kertovat Beninin kulttuurien ja perinteiden laajasta kirjosta.
Ganvie
Kuva: jbdodane · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKierros päättyy Nokouéjärvelle Ganvien kylään, jota kutsutaan usein Afrikan Venetsiaksi. Kylässä asuu noin 20 000 ihmistä, ja se on luultavasti Afrikan suurin järvikylä. Tofinu-kansa perusti sen 1500- tai 1600-luvulla, kun he pakenivat järvelle fon-sotureita, jotka ottivat ihmisiä vangeiksi myydäkseen heidät eurooppalaisille orjakauppiaille. Talot seisovat paalujen varassa matalassa vedessä, ja kylään ja sieltä pois pääsee vain puuveneillä. Naiset myyvät kalaa, hedelmiä ja vihanneksia veneistään, ja miehet kasvattavat kalaa kylän lähellä aidatuissa kalanviljelypaikoissa.