Tervetuloa Quitoon, Ecuadorin pääkaupunkiin! Virallisesti kaupunki on San Francisco de Quito, ja se sijaitsee 2 850 metrin korkeudessa: vain La Paz on korkeammalla sijaitseva pääkaupunki. Quito on myös lähimpänä päiväntasaajaa oleva pääkaupunki, sillä keskustasta on päiväntasaajalle vain noin 25 kilometriä. Laaja vanha kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1978, ja Unescon mukaan sen historiallinen keskusta on maanjäristyksistä huolimatta koko Latinalaisen Amerikan laajin, parhaiten säilynyt ja vähiten muuttunut. Lähdetään kiertämään kirkkoja, kukkuloita ja maailman keskikohtaa.
Basílica del Voto Nacional
Kuva: Samuelistok · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKatso ylös: edessäsi kohoaa Basílica del Voto Nacional, Kansallisen lupauksen basilika. Se on roomalaiskatolinen kirkko Quiton historiallisessa keskustassa, ja korkeutta sillä on peräti 83 metriä. Sen tornit näkyvät kauas vanhan kaupungin kattojen yli. Pysähdy hetkeksi ja anna katseen kulkea julkisivua pitkin ylöspäin, ennen kuin astut kunnioittavasti sisään.
Church of La Compañía
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsAstu sisään La Compañían kirkkoon, joka kuuluu jesuiittojen San Ignacio de Loyolan kirkon ja luostarin kokonaisuuteen García Morenon ja Sucren katujen kulmassa. Pääkirkon julkisivu on kokonaan kaiverrettu tuliperäisestä kivestä. Sisällä odottaa yllätys: runsas koristelu on kokonaan kultalevyjen peitossa. Kirkkoa on kutsuttu Etelä-Amerikan Salomonin temppeliksi, ja eräs matkaava jesuiitta, isä Bernardo Recio, nimitti sitä kultaiseksi hiillokseksi. Paavi Johannes Paavali Toinen johti täällä messua 30. tammikuuta 1985 kolmipäiväisen Ecuadorin-vierailunsa aikana.
Ciudad Mitad del Mundo
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTervetuloa maailman keskikohtaan! Ciudad Mitad del Mundo, Maailman puolivälin kaupunki, sijaitsee 26 kilometriä Quiton keskustasta pohjoiseen. Alueella seisoo Päiväntasaajan muistomerkki, joka osoittaa päiväntasaajan sijainnin; siitä koko maa on saanut nimensä. Muistomerkki kunnioittaa 1700-luvun ranskalais-espanjalaista mittausretkikuntaa, joka määritti päiväntasaajan likimääräisen paikan. 30 metriä korkea monumentti rakennettiin vuosina 1979–1982, ja se on päällystetty hiotulla andesiittikivellä. Samalla alueella on myös etnografinen museo, joka kertoo Ecuadorin alkuperäiskansoista.
Panecillo
Kuva: Cayambe · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa El Panecillo, Pikkuleipä, 200 metriä korkea tuliperäinen kukkula Quiton etelä- ja keskiosan välissä. Sen huippu on 3 016 metrin korkeudessa. Kaupungin alkuperäiset asukkaat kutsuivat kukkulaa nimellä Yavirac. Jesuiittahistorioitsija Juan de Velascon mukaan Yavirakin huipulla oli temppeli, jossa intiaanit palvoivat aurinkoa, kunnes espanjalaiset valloittajat tuhosivat sen. Kun nouset ylös, ajattele, että seisot paikassa, joka oli pyhä jo kauan ennen kuin kaupunki sai nykyisen muotonsa.
Cotopaxi
Kuva: Gerard Prins · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 50 kilometriä Quitosta etelään kohoaa Cotopaxi, Ecuadorin toiseksi korkein tulivuori ja yksi maailman korkeimmista aktiivisista tulivuorista. Vain Chimborazo on Ecuadorissa korkeampi. Cotopaxi nousee yli 3 000 metriä ympäröivän maaston yläpuolelle, ja juureltaan vuori on noin 23 kilometriä leveä. Yllättävä yksityiskohta löytyy huipulta: kraatterin suuaukko on 700 metriä pitkä ja 500 metriä leveä, ja syvyyttä sillä on 366 metriä. Katso, miten kartiomainen huippu hallitsee koko maisemaa.
Galápagossaaret
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTehdään retki Tyynellemerelle Galápagossaarille, Ecuadorille kuuluvaan 8 010 neliökilometrin saaristoon. Saaret syntyivät 3–6 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat yhä vulkaanisesti aktiivisia; monet niistä ovat tulivuorten huippuja. Suurin saari on Isabela, jonka pohjoisosan halki kulkee päiväntasaaja. Saarilla elää monia eliöitä, joita ei tavata missään muualla, kuten galápagoksenjättiläiskilpikonna ja merileguaani, ainoa merielämään sopeutunut lisko. Charles Darwinin tutkimia darwininsirkkuja tunnetaan täältä 13 lajia. Herkän luonnon suurimpana uhkana pidetään vieraslajien leviämistä.