Tervetuloa Tarttoon! Olet Viron toiseksi suurimmassa kaupungissa Emajoen keskijuoksulla Võrtsjärven ja Peipsijärven välissä. Tartto on Etelä-Viron ja Tartumaan maakunnan keskus, ja sitä pidetään Viron henkisenä pääkaupunkina. Täällä toimii vuonna 1632 perustettu maan vanhin ja suurin yliopisto, vanhin vironkielinen teatteri Vanemuine, Viron opetus- ja tiedeministeriö, korkein oikeus ja Viron kansallismuseo. Emajoen laakso halkaisee kaupungin luoteesta kaakkoon 800–2 000 metriä leveänä, ja keskustassa kohoaa tasalakinen Toomemägi. Lähdetään kierrokselle tuomiokirkon raunioille, yliopistolle, raatihuoneelle ja kansallismuseoon.
Tarton tuomiokirkko
Kuva: Ivar Leidus · CC BY-SA 3.0 ee · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoavat Tarton tuomiokirkon mahtavat rauniot, jotka katsovat alas alakaupunkiin. Kirkko tunnettiin aiemmin Dorpatin tuomiokirkkona, ja se on Viron ainoa keskiaikainen kaksitorninen kirkko. Sitä rakennettiin pitkään, todennäköisesti 1200-luvulta 1500-luvun alkupuolelle, ja se tuhoutui Liivinmaan sodassa. Noin kolmannes rakennuksesta on kunnostettu, ja siinä toimii Tarton yliopiston museo, jonka tiloja yliopisto käyttää myös suuriin vastaanottoihin. Tornit avattiin matkailijoille vuonna 2005, ja niistä avautuu näköala yli kaupungin.
Tarton yliopiston päärakennus
Kuva: A.Savin · FAL · Wikimedia CommonsTässä on Tarton yliopiston päärakennus, uusklassinen rakennus, jonka suunnitteli professori Johann Wilhelm Krause. Rakennuslupa saatiin toukokuussa 1799, ja työt kestivät vuodesta 1804 vuoteen 1809. Julkisivua hallitsee kuusi doorilaista pylvästä. Itse yliopisto on perustettu jo vuonna 1632. Yllättävä yksityiskohta: yliopiston perustajan Kustaa Toinen Aadolfin patsas seisoi pihamaalla vuosina 1928–1950, ja vuonna 1993 se pystytettiin uudelleen ruotsalaisten avulla.
Tarton raatihuone
Kuva: Evelin Lahesoo · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsRaatihuoneentorin laidalla seisoo Tarton raatihuone, kaupungin keskeinen symboli. Se valmistui vuonna 1789 arkkitehti J. H. B. Waltherin suunnitelmien mukaan, ja sen tyyli on barokkivaikutteista varhaista uusklassismia. Rakennus on jo kolmas raatihuone samalla paikalla, sillä torilla on ollut raatihuone keskiajan lopulta lähtien. Yllättävä yksityiskohta: varhaisemmassa raatihuoneessa pidettiin juhlavastaanotto Tarton yliopiston avajaisten jälkeen vuonna 1632. Myöhempi raatihuone kärsi tulipaloista, ensin suuren Pohjan sodan aikana 1708 ja sitten vuoden 1775 Tarton suurpalossa.
Johanneksen kirkko
Kuva: A.Savin · FAL · Wikimedia CommonsJohanneksen kirkko eli Jaanin kirkko on luterilainen kirkko ja yksi Tarton neljästä säilyneestä keskiaikaisesta rakennuksesta. Sen huomattavin piirre ovat vanhat terrakottahahmot sekä sisällä että ulkona. Kirkon rakennuttivat Tarton alakaupungin porvarit, jotka halusivat oman kirkkonsa, ja se valmistui 1300-luvulla. Yllättävä yksityiskohta: paikalla on ollut jo 1100-luvun lopulla tai 1200-luvun alussa pitkä puurakennelma, ja jos se oli kirkko, se olisi Viron vanhin kirkkorakennus. Vuonna 1708 venäläisjoukot hävittivät Tarttoa, ja kirkon tornin yläosa kaatui kirkkosalin päälle.
Viron kansallismuseo
Kuva: Estonian National Museum · Public domain · Wikimedia CommonsSeuraavaksi tulemme Viron kansallismuseoon, joka perustettiin Tartossa vuonna 1909 ja on omistettu kansanrunouden kerääjä Jakob Hurtin perinnölle sekä virolaiselle kansatieteelle ja kansantaiteelle. Ensimmäiset esineet kerättiin jo 1800-luvun loppupuolella. Museo kertoo virolaisten historiasta, elämästä ja perinteistä ja esittelee myös muiden suomalais-ugrilaisten kansojen sekä Viron vähemmistöjen kulttuuria. Täällä on laaja kokoelma 1800-luvun kansallispukuja Viron kaikilta alueilta sekä käsitöitä käsin kudotuista matoista ja liinoista puusta veistettyihin oluthaarikoihin.
Toomemägi
Kuva: Oop · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi nousemme Toomemäelle, puistoiselle kukkulalle keskellä Tarttoa. Geologisesti se on osa Emajoen muinaista laaksoa. Tartto sai alkunsa juuri täältä: jo 600-luvulla paikalliset asukkaat rakensivat kukkulan itäpuolelle puisia varustuksia, ja keskiajalla täällä oli myös piispanlinna. Puistossa on tuomiokirkon rauniot, Tarton ruutikellari, yliopiston vanha observatorio ja useita yliopistoon liittyvien henkilöiden muistomerkkejä. Täällä toimii myös Viron korkein oikeus. Yllättävä yksityiskohta ovat kaksi siltaa, joiden nimet ovat Paholaisen silta ja Enkelin silta.
Lomakuume
