Tervetuloa Tripoliin, Libyan pääkaupunkiin ja suurimpaan kaupunkiin! Kaupunki sijaitsee maan luoteisosassa autiomaan laidalla, kallioisella niemellä, joka työntyy Välimereen ja muodostaa suojaisan lahden. Historiallisesti sitä on kutsuttu lännen Tripoliksi. Foinikialaiset perustivat kaupungin 600-luvulla eaa. ja antoivat sille nimen Oyat, ja myöhemmin Kyrenaikan kreikkalaiset hallitsijat tunsivat sen nimellä Oea. Pitkän historiansa ansiosta Tripolissa on paljon arkeologisesti merkittäviä paikkoja. Kierroksemme kulkee punaisesta linnasta Marttyyrien aukiolle, roomalaiselle riemukaarelle, vanhan kaupungin moskeijoihin ja lopuksi Sabrathan raunioille.
Red Castle of Tripoli
Kuva: David Stanley from Nanaimo, Canada · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Punainen linna, arabiaksi As-saraya Al-hamra, yksi Tripolin rantabulevardin tärkeimmistä maamerkeistä Marttyyrien aukion laidalla. Sen juuret saattavat ulottua aina foinikialaisen Oean perustamiseen 600-luvulla eaa. Vuodesta 1919 linnassa on toiminut museo ja vuodesta 1952 Libyan muinaistieteellinen virasto. Yllättävä yksityiskohta: linna seisoi aikoinaan suoraan meren rannalla, mutta kun rantamoottoritie rakennettiin 1970-luvulla, se erotettiin merestä ja syntyi Sarayan järvi. Muurien sisällä on noin 13 000 neliömetriä rakennuksia ja sisäpihoja.
Martyrs' Square
Kuva: David Holt · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsSeuraavaksi astumme Marttyyrien aukiolle, keskustan maamerkille lahden rannalla. Aukion nimi on vaihtunut vallan mukana: Italian siirtomaa-aikana se oli Piazza Italia, monarkian aikana Itsenäisyyden aukio ja Gaddafin hallinnon aikana Vihreä aukio. Aukion ympärillä on kaupungin tärkein kaupallinen keskus, ja keskellä on italialaisen arkkitehdin suunnittelema suuri suihkulähde. Aukiolta haarautuu useita katuja, kuten Omar Mukhtar Avenue, joka on yksi Pohjois-Afrikan pisimmistä kaduista.
Arch of Marcus Aurelius
Kuva: Daniel and Kate Pett · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsVanhan kaupungin koillisen sisäänkäynnin lähellä seisoo Marcus Aureliuksen riemukaari, muistutus roomalaisesta Oeasta. Kaari on rakennettu kokonaan marmorista, ja sen kaikille neljälle sivulle aukeaa holvikaari. Päällä on harvinainen kahdeksankulmainen kupoli. Kaari pystytettiin vuonna 165 juhlistamaan Lucius Veruksen voittoja parthialaisista. Ajoitus on varma, koska keisarista käytetään arvonimeä Armenicus mutta ei vuonna 166 annettuja arvonimiä. Etupäätyjen kolmioissa näkyvät kaupungin suojelusjumalat Apollon ja Minerva griippien ja sfinksien vetämissä vaunuissa.
Gurgi Mosque
Kuva: Abdul-Jawad Elhusuni (عبدالجواد الحسوني) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsVanhan kaupungin sydämessä, Bab al-Bahrin alueella aivan Välimeren rannalla, on Gurgin moskeija. Sen rakennutti merikapteeni Mustafa Gurgi vuonna 1834. Nimi Gurgi tarkoittaa arabiaksi Georgiasta kotoisin olevaa. Moskeijassa yhdistyvät eurooppalaiset ja islamilaiset geometriset aiheet, ja se koostuu kolmesta osasta: moskeijasta, hautakammiosta ja koulusta. Sisäänkäynnin oikealla puolella olevassa eteishuoneessa ovat Gurgin ja hänen perheensä haudat.
Karamanli Mosque
Kuva: David Stanley from Nanaimo, Canada · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKaramanlin moskeija on 1700-luvulta peräisin oleva moskeija, joka on nimetty Ahmed Karamanlin mukaan. Hän aloitti rakennustyöt vuonna 1736. Moskeija on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös madrasa eli koulu ja Karamanlien suvun hautoja, ja sisään pääsee kolmelta sivulta. Vuonna 2014 Libyan sisällissodan aikana moskeijan keraamisia laattoja ja marmorikoristeita vahingoitettiin, ja Unesco tuomitsi iskun.
Sabratha
Kuva: CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsLopuksi teemme retken noin 70 kilometriä länteen Sabrathaan, laajalle raunioalueelle Välimeren rannalla. Paikalla oli foinikialaisten kauppasatama, josta kasvoi kaupunki. Sitä hallitsivat vuorollaan numidialaiset, Rooma ja Bysantti, kunnes se arabivalloituksen jälkeen kuihtui kyläksi. Sabratha oli läntisin roomalaisen Tripoliksen kolmesta kaupungista, joihin kuuluivat myös Oea eli nykyinen Tripoli ja Leptis Magna. Raunioissa on jäänteitä kaikilta valtakausilta, etenkin roomalaisilta, ja alue on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1982.
Lomakuume
