Tervetuloa Yogyakartaan, Jaavan saaren etelä-keskiosaan Indonesiaan! Yogyakarta on maan ainoa kuninkaallinen kaupunki, jota hallitsee yhä monarkia, ja sitä pidetään jaavalaisen klassisen taiteen ja kulttuurin keskuksena: batiikki, tanssi, musiikki, hopeasepäntyö ja wayang-nukketeatteri kukoistavat täällä. Kaupunki toimi Indonesian pääkaupunkina vuosina 1946–1948 kansallisen vallankumouksen aikana. Noin 30 kilometriä pohjoiseen savuaa aktiivinen Merapi-tulivuori. Kaupunki tunnetaan myös koulutuksen keskuksena ja suurena opiskelijakaupunkina. Täällä toimii muun muassa Gadjah Madan yliopisto, maan suurin korkeakoulu. Lähdetään tutustumaan temppeleihin, sulttaanin palatsiin ja kaupungin vilkkaimpaan katuun.
Borobudur
Kuva: Heri nugroho · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Borobudur, maailman suurin buddhalainen monumentti ja Unescon maailmanperintökohde Jaavan keskiosassa. Se on yli 30 metriä korkea neliömäinen porraspyramidi, joka liittyy mahayana-buddhalaisuuteen. Yllättävää on, että koko rakennus on pystytetty ilman laastia: alaosan kivet on kiilattu toisiinsa, ja ylemmissä kerroksissa käytettiin tappiliitoksia. Rakennus on kuitenkin kallistunut, ja sitä entistettiin jo vuosina 1908–1911. Rakentajatkin muokkasivat kukkulaa kantavammaksi, eli kallistumista vastaan on kamppailtu alusta asti.
Prambanan
Kuva: Christopher Michel · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Prambananiin, Indonesian suurimmalle hindulaiselle temppelialueelle. Temppeleitä on peräti 224, ja suurin niistä on Shivalle pyhitetty 47 metriä korkea rakennus. Kaksi muuta päätemppeliä on omistettu Vishnulle ja Brahmalle, ja niiden reliefit kertovat Ramayanan tarinaa. Alue valmistui 800-luvun puolivälin paikkeilla, mutta hylättiin lähes heti tuntemattomasta syystä. Temppelit löydettiin uudelleen raunioina kasvillisuuden keskeltä vuonna 1733. Alue on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1991.
Kraton Ngayogyakarta Hadiningrat
Kuva: Chainwit. · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsAstu sisään Yogyakartan kuninkaalliseen palatsiin, Kraton Ngayogyakarta Hadiningratiin. Tämä palatsialue on hallitsevan Yogyakartan sulttaanin ja hänen perheensä asuinpaikka. Se on jaavalaisen kulttuurin keskus, ja täällä on museo, jossa on esillä kuninkaallisia esineitä. Palatsia vartioivat Yogyakartan kratonin omat vartijat.
Taman Sari
Kuva: Crisco 1492 · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKraton-alueella on Taman Sari, vesilinna, joka oli aikoinaan Yogyakartan sulttaanikunnan kuninkaallinen puutarha. Se rakennettiin 1700-luvun puolivälissä, ja sillä oli monta tehtävää: lepopaikka, työpaja, meditaatiopaikka, puolustusasema ja jopa piilopaikka. Alueella oli alun perin suuri tekojärvi saarineen ja paviljonkeineen, kylpyläkokonaisuus, altaiden alue ja pienempi järvi. Nykyään hyvin säilynyt on vain keskimmäinen kylpyläosa, ja muualle on kasvanut Kampung Tamanin asuinalue.
Malioboro
Kuva: Gunawan Kartapranata · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävellään Jalan Malioborolle, Yogyakartan tärkeälle ostoskadulle. Katu kulkee pohjois–eteläsuunnassa linjalla, joka yhdistää sulttaanin palatsin ja Merapi-tulivuoren, ja tällä suunnalla on monille paikallisille suuri merkitys. Jalkakäytävät ovat täynnä pieniä kojuja, ja iltaisin kadun varteen avautuu ulkoravintoloita, joita kutsutaan nimellä lesehan. Tämä on myös taiteilijoiden katu: katusoittajat, maalarit ja muut taiteilijat esittelevät täällä töitään.
Merapi
Kuva: Fahmi Widayat · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsLopuksi katse pohjoiseen, missä kohoaa Merapi, 2 968 metriä korkea tulivuori. Nimi tarkoittaa tulen vuorta, ja se on Indonesian aktiivisin tulivuori, joka on purkautunut säännöllisesti vuodesta 1548. Huipulta nousee usein savua. Silti tuhannet ihmiset asuvat sen rinteillä hedelmällisen maan houkuttelemina, ja kyliä on aina 1 700 metrin korkeuteen asti. Vaarallisuutensa vuoksi Merapi on nimetty yhdeksi vuosikymmenen tulivuorista, joita tutkitaan erityisen tarkasti.