Bem-vindos, tervetuloa Foz do Iguaçuun! Olet Brasilian Paranán osavaltiossa, noin 650 kilometriä osavaltion pääkaupungista Curitibasta länteen. Nimi kertoo paikasta: foz tarkoittaa portugaliksi joen suuta, ja Iguaçu tulee guaranin tai tupin sanoista, jotka merkitsevät suurta jokea. Kaupungissa asuu noin 258 000 ihmistä noin 80 kansallisuudesta, ja se on osa kolmen maan aluetta Argentiinan Puerto Iguazún ja Paraguayn Ciudad del Esten naapurina. Tärkein nähtävyys ovat Iguassun vesiputoukset, ja kaupungin alueella on myös Itaipun pato. Lähdetään putousten pauhuun.
Iguassun putoukset
Kuva: Mariordo (Mario Roberto Durán Ortiz) · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt kuulet sen jo: Iguassun putoukset Iguaçujoessa Argentiinan ja Brasilian rajalla. Putouksia on 2,7 kilometrin matkalla yhteensä 275, ja ne ovat 60–80 metriä korkeita. Ne ovat maailman kolmanneksi suurimmat putoukset, ja vesi syöksyy kapeaan, pohjoiseen avautuvaan rotkoon. Putoukset ovat kahden kansallispuiston alueella, ja molemmat puistot ovat Unescon maailmanperintökohteita. Nimi tulee guaranin sanoista i, vesi, ja guazú, iso. Suurin osa putouksista on Argentiinan puolella, josta pääsee aivan Garganta del Diablon reunalle, kun taas Brasilian puolelta avautuu kokonaisnäkymä putouksista.
Itaipun pato
Kuva: Jonas de Carvalho · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsParanájoella Brasilian ja Paraguayn rajalla seisoo Itaipun pato ja sen jättimäinen vesivoimala. Nimi tulee lähellä rakennuspaikkaa olleesta saaresta, ja guaraniksi se viittaa kaikuvaan kiveen. Maat rakensivat padon yhdessä, ja työt valmistuivat vuonna 1984. Hinta oli kova: 10 000 perhettä joutui muuttamaan, ja altaan alle jäivät Guaíran putoukset, yksi maailman suurimmista vesiputouksista. Voimalassa on kaksikymmentä 700 megawatin generaattoria, ja kumpikin maa omistaa puolet. Yllättävä pulma on taajuus: Paraguayn verkossa käytetään 50 hertsiä, Brasilian 60 hertsiä. Paraguay ei pysty käyttämään koko osuuttaan, joten valtaosa sen sähköstä johdetaan Brasiliaan, ja kaksi 800 kilometrin tasavirtalinjaa kuljettaa suurimman osan energiasta Kaakkois-Brasiliaan.
Iguaçun kansallispuisto
Kuva: Enaldo Valadares · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsIguaçun kansallispuisto on Brasilian puolella aivan Argentiinan rajalla, Iguaçu-joen varrella, ja se on Unescon maailmanperintökohde. Rajan takana se jatkuu Argentiinan Iguazún kansallispuistona. Puisto perustettiin vuonna 1939, ja siellä on säilynyt Mata Atlântica -sademetsää, jota muualla on hakattu paperiteollisuuden, maanviljelyn ja asutuksen tieltä. Metsissä elää harvinaisia nisäkkäitä, kuten jaguaari, oselotti, puuma, tapiiri ja isomuurahaiskarhu, ja täällä tavataan myös harpyijoita. Puiston vesiputouksen virtaus on yli 1 000 kuutiometriä sekunnissa, ja koskialue on lähes kolme kilometriä pitkä. Vuosittain puistossa käy yli miljoona matkailijaa.
Devil's Throat
Kuva: Martin St-Amant ( S23678 ) · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsGarganta del Diablo, paholaisen kurkku, on Iguaçujoen vesiputous Brasilian ja Argentiinan rajalla. Sen jakavat Argentiinan Iguazún ja Brasilian Iguaçun kansallispuistot. Putoukselle pääsee sademetsän ekologisella junalla, jonka lähin asema on nimeltään Garganta. Argentiinan puolelta pääsee aivan putouksen reunalle. Seiso hetki paikallasi ja kuuntele, miten vesi syöksyy kurkkuun.
Parque das Aves
Kuva: Jorge Andrade from Rio de Janeiro, Brazil · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsParque das Aves, lintupuisto, on lintujen suojelualue ja turvapaikka Foz do Iguaçussa, lähellä Iguassun putouksia. Puisto avattiin vuonna 1994, ja se sijaitsee 16 hehtaarin metsän keskellä. Näyttelyissä on pääosin lintuja, mutta myös muita eläimiä ja perhosia. Kävele metsän siimeksessä ja kuuntele, kuinka linnut ympärilläsi ääntelevät.
Lomakuume
