Tervetuloa Lucknow’hun! Olemme Uttar Pradeshin osavaltion pääkaupungissa Pohjois-Intiassa. Kaupunki on osavaltion toiseksi suurin, ja vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä asui 2,8 miljoonaa ihmistä. Jo 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua seutu kuului Kosalan kuningaskuntaan. Myöhemmin Lucknow’sta tuli Awadhin nawabien pääkaupunki, ja vuoden 1857 kapinassa se oli yksi tärkeimmistä keskuksista. Yhdessä Agran ja Varanasin kanssa se muodostaa Uttar Pradeshin perintökohteiden selkärangan. Lucknow tunnetaan koulutuksen, kirjallisuuden, musiikin, runouden ja ruokakulttuurin kaupunkina. Lähdetään tutustumaan nawabien mahtaviin rakennuksiin, tuttuihin maamerkkeihin ja kaupungin vaiheikkaaseen historiaan.
Bara Imambara
Edessäsi on Bara Imambara, jota kutsutaan myös Asafi Imambaraksi. Imambara on shiialaisten kokoontumishalli, ja tämä rakennuskokonaisuus käsittää myös moskeijan. Sen rakennutti Awadhin nawab Asaf-ud-Daula vuonna 1784. Yllättävää kyllä, kyseessä on maailman toiseksi suurin imambara, ja vain Nizamat Imambara on sitä suurempi. Rakennus on kansallisesti merkittävä muistomerkki, jota hoitaa Intian arkeologinen virasto.
Rumi Darwaza
Kuva: Rishabhgpt · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt seisot Rumi Darwazan edessä. Tätä porttia kutsutaan joskus myös Turkkilaiseksi portiksi, sillä sen esikuvana oli Istanbulin Korkea Portti. Nawab Asaf-ud-Daula rakennutti sen vuonna 1784, ja se on hieno esimerkki awadhilaisesta arkkitehtuurista. Portti on 60 jalkaa korkea ja merkitsi aikoinaan sisäänkäyntiä vanhaan Lucknow’hun. Myöhemmin se johti palatsiin, jonka britit purkivat vuoden 1857 kapinan jälkeen.
Chota Imambara
Kuva: Muhammad Mahdi Karim · GFDL 1.2 · Wikimedia CommonsTervetuloa Chhota Imambaraan, jonka virallinen nimi on Imambara Hussainabad Mubarak. Awadhin nawab Muhammad Ali Shah rakennutti sen vuonna 1838 shiiamuslimien kokoontumishalliksi ja omaksi hautapaikakseen. Hänen äitinsä on haudattu hänen viereensä. Viisi pääovea korostavat pyhän viisikon merkitystä. Sisällä vihreäreunainen sali on täynnä kattokruunuja ja kristallilamppuja. Juuri tämän runsaan koristelun vuoksi eurooppalaiset vierailijat kutsuivat rakennusta Valojen palatsiksi. Ulkoseiniä koristaa Koraanin säkeitä kauniina kalligrafiana.
The Residency
Kuva: Veera.sj · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Residencyyn, useiden rakennusten kokonaisuuteen yhteisellä alueella aivan kaupungin sydämessä. Täällä asui brittiläinen residentti, joka edusti Britanniaa Awadhin nawabin hovissa. Residency oli yksi Brittiläisen Intian residenssiasunnoista. Lähistöllä on muitakin muistomerkkejä, kuten Shaheed Smarak, Tehri Kothi ja korkeimman oikeuden rakennus, joten kävelylle riittää kiinnostavaa katsottavaa.
Husainabad Clock Tower
Kuva: Abhishekptlbbk · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKatse ylös: tässä kohoaa Husainabadin kellotorni. Se rakennettiin 1800-luvun lopulla juhlistamaan Luoteisen provinssin varakuvernöörin Sir George Couperin saapumista. Rakentaminen maksoi 1,75 lakhia rupiaa. Tornissa yhdistyvät mogulien ja viktoriaanisen ajan arkkitehtuuri, ja juuri tämä tyylien sekoitus tekee siitä kiinnostavan katsottavan.
Ambedkar Memorial Park
Kuva: Vikraman23 · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi saavumme Gomti Nagarin kaupunginosaan, jossa on Ambedkarin muistopuisto. Se on omistettu B. R. Ambedkarille, intialaiselle juristille ja Intian ensimmäiselle oikeusministerille. Muistomerkki kunnioittaa myös Jyotirao Phulen, Narayana Gurun, Birsa Mundan, Kolhapurin Shahun ja Kanshi Ramin elämäntyötä. Yllättävä näky ovat puiston 124 monumentaalista norsuveistosta. Muistomerkin rakennutti Uttar Pradeshin entinen pääministeri Mayawati.
Lomakuume
