Tervetuloa Niagara Fallsiin! Tämä Ontarion kaupunki on saanut nimensä kuuluisista putouksista, joiden vierellä se sijaitsee. Niagarajoki muodostaa täällä osan Kanadan ja Yhdysvaltain rajaa. Kaupunki on osa Niagaran niemimaata, ja vastarannalla on sen kaksoiskaupunki, samanniminen Niagara Falls New Yorkin osavaltiossa. Matkailu on kaupungin elinkeinoelämän kulmakivi: siluettia hallitsevat korkeat hotellit ja näkötornit, joista avautuu näkymä putouksille ja puistoihin. Matkailualueella on matkamuistokauppoja, museoita, huvilaitteita, kasinoita ja teattereita, ja kaupungista löytyy myös vuoden 1812 sodan historiallisia paikkoja. Lähdetään kohti pauhaavaa vettä!
Horseshoe Falls
Kuva: Thomaswm · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi jylisee Hevosenkenkäputous, suurin niistä kolmesta putouksesta, jotka yhdessä muodostavat Niagaran putoukset. Sitä kutsutaan myös Kanadan putoukseksi. Noin puolet joen vedestä ohjataan vesivoiman tuotantoon, ja jäljelle jäävästä vedestä noin 90 prosenttia virtaa juuri tämän putouksen yli. Putous ulottuu Kanadan puolen Table Rockista New Yorkin osavaltion Goat Islandille. Yllättävä yksityiskohta: kun raja vedettiin vuonna 1819, putouksen koillispää oli New Yorkin puolella. Myöhemmin Yhdysvaltain puolella maata täytettiin ja rakennettiin patoja, jotka ohjasivat veden pois Terrapin Pointista.
Niagaran putoukset
Kuva: Saffron Blaze · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKokonaisuutena Niagaran putoukset ovat kolmen vesiputouksen ryhmä Niagaran rotkon eteläpäässä. Niagarajoki laskee Erie-järvestä Ontario-järveen, ja yhdessä putousten virtaama on Pohjois-Amerikan suurin. Vilkkaimpina päiväaikoina putousten harjan yli syöksyy joka minuutti yli 168 000 kuutiometriä vettä. Suurimman putouksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat pienemmät Amerikan putous ja Morsiushuntu, jotka ovat kokonaan Yhdysvaltain puolella. Putoukset ovat kuuluisa häämatkakohde ja tärkeä vesivoiman lähde.
Clifton Hill
Kuva: Antony-22 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSeuraavaksi nousemme Clifton Hillille, joka on Niagara Fallsin vilkkaimpia matkailualueita ja iltaelämän keskus. Katu johtaa putousten ja joen läheltä River Roadilta ylös Victoria Avenuelle. Sen varrella on matkamuistokauppoja, vahakabinetteja, kummitustaloja, pelihalleja, ravintoloita, hotelleja ja teemakohteita. Täällä kiinteistöt vaihtavat omistajaa ja nimeä tiuhaan, mutta katua hallitsee kaksi suurta omistajaa.
Queen Victoria Park
Kuva: Dirk Ingo Franke · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPutouksia vastapäätä levittäytyy Queen Victoria Park, Niagara Fallsin pääpuisto. Se perustettiin lailla vuonna 1885 ja avattiin vuonna 1888. Puisto on kuuluisa kukkaistutuksistaan, keväisin narsisseista ja kesällä ruusuista, joita istutetaan mattomaisiksi kuvioiksi. Talvella täällä on valofestivaalin keskipiste. Yllättävää on, että puiston alue oli alun perin osa Niagarajoen yläjuoksun uomaa. Ensimmäisen portaikon alas putousten alapuoliselle joelle rakensi William Forsyth vuoteen 1822 mennessä.
Skylon Tower
Kuva: Ingelbert Lievaart II · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKohti taivasta kurottaa Skylon Tower, näkötorni, josta näet Amerikan putouksen, Hevosenkenkäputouksen ja Niagarajoen. Rakentaminen alkoi toukokuussa 1964, ja torni avattiin 6. lokakuuta 1965. Avajaisia olivat juhlistamassa New Yorkin kuvernööri Nelson Rockefeller ja Ontarion pääministeri John Robarts. Kiinnitä huomiota tornin huipun vihertävään kuparikattoon: se muistuttaa Canadian Pacificin hotellien, kuten Quebecin Château Frontenacin ja Banff Springs -hotellin, kattoja, sillä yhtiö omisti tornin vuosina 1975–1986.
Niagara Glen
Kuva: Hannah Clover · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi laskeudumme Niagara Gleniin, luonnonsuojelualueelle Niagaran rotkon Kanadan puolella, lähellä Niagaran pyörrettä. Se on yksi parhaiten säilyneistä Etelä-Ontarion alkuperäisen karoliinisen metsän alueista. Näköalapaikoilta näet pyörteen ja rotkon, ja polut kiemurtelevat metsän halki. Alue suojelee myös koskematonta osaa Niagaran kalliojyrkänteestä. Suuret kalkkikivilohkareet ovat tehneet paikasta suositun kiipeilykohteen, ja vuodesta 2012 boulderointia on säännelty luvilla herkän kasvillisuuden suojelemiseksi.