Tervetuloa Páfokseen, satamakaupunkiin Kyproksen lounaisrannikolla! Kreikkalaisessa mytologiassa antiikin Pafos oli jumalatar Afroditen synnyinpaikka, ja hellenistisellä ja roomalaisella kaudella kaupunki oli koko saaren hallinnollinen keskus. Antiikin kaupungin arkeologinen alue on Unescon maailmanperintökohde. Nykyään Páfos on nopeasti kehittyvä matkailukohde, jossa on myös kalastussatama ja maan toinen kansainvälinen lentoasema. Kaupunki on Páfoksen alueen hallinnollinen keskus. Lähistöllä sijaitsevat sekä Uuden että Vanhan Pafoksen rauniot,. Kierroksemme vie kallioon hakattuihin hautoihin, keskiaikaiseen linnaan, Afroditen rannalle ja vuoriluostariin.
Kuninkaiden haudat
Kuva: Mgiganteus1 at en.wikipedia · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin kaksi kilometriä sataman pohjoispuolella on Kuninkaiden hautojen laaja hautausmaa. Maanalaiset haudat on hakattu kiinteään kallioon, ja monet niistä ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Niihin haudattiin Pafoksen ylimystöä ja korkeita virkamiehiä aina 200-luvulle asti. Yllättävää kyllä, yhtään kuningasta täällä ei ole: nimi tulee hautojen loistokkuudesta. Joissakin haudoissa on doorilaisia pylväitä ja freskoin koristeltuja seiniä, ja ne jäljittelevät elävien taloja. Vuonna 1980 haudat nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi yhdessä Nea Pafoksen ja Palaipafoksen kanssa.
Pafos
Kuva: Sergey Galyonkin from Kyiv, Ukraine · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsNykyisen Káto Páfoksen paikalla sijaitsi Uusi Pafos eli Nea Pafos, joka perustettiin 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua Vanhan Pafoksen seuraajaksi. Vanha kaupunki sijaitsi noin 16 kilometriä itään, nykyisen Koúklian kylän lähellä. Nea Pafos oli suuren osan Ptolemaioiden ja Rooman vallan ajasta saaren pääkaupunki ja vilkas kauppasatama itäisellä Välimerellä. Kaivauksissa on paljastunut julkisia rakennuksia, asuinkortteleita, kallioon hakattuja hautoja ja satama. Katso erityisesti huviloiden lattioita: niiden monivärisissä mosaiikeissa on geometrisia kuvioita ja antiikin tarujen kohtauksia, ja niitä pidetään Välimeren alueen parhaiten säilyneiden joukossa. Alue kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen Pafos.
Paphos Castle
Kuva: CC BY-SA 2.5 · Wikimedia CommonsSataman länsipäässä seisoo Páfoksen linna, joka on peräisin 1200-luvun puolivälistä. Se rakennettiin, kun vuoden 1222 maanjäristys oli tuhonnut Saranta Kolonesin linnoituksen noin 600 metriä koilliseen. Lusignanit rakensivat ja laajensivat linnaa, ja he rakensivat myös niin sanotut genovalaiset tornit sataman suulle. Tornit saivat nimensä, koska ne puolustivat satamaa genovalaisia vastaan vuonna 1373, jolloin genovalaiset kuitenkin valtasivat linnan. Mamelukkisulttaanikunnan hyökkäyksessä vuonna 1426 tornit vaurioituivat pahoin.
Pétra tou Romioú
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 22 kilometriä Páfoksesta kaakkoon on Pétra tou Romioú, ranta ja joukko näyttäviä kalliomuodostelmia. Tarinoiden mukaan juuri tänne jumalatar Afrodite rantautui synnyttyään meren vaahdosta. Lähellä on Koúklian kylä, jonka paikalla sijaitsi antiikin aikana Afroditen pyhäköstä tunnettu Palaipafos. Nimi tarkoittaa kreikkalaisen kiveä, ja se tulee myöhemmästä legendasta: bysanttilaisella ajalla sankari Digenes Akritas olisi heittänyt kivet mereen estääkseen arabeja rantautumasta saarelle. Alue on kansallispuisto, jonka pinta-ala on 349,2 hehtaaria.
Agios Neophytos Monastery
Kuva: rene boulay · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 15 kilometriä Páfoksesta pohjoiseen, kilometrin päässä Talan kylästä, on Pyhän Neofytoksen luostari, yksi Kyproksen tunnetuimmista luostareista. Sen perusti munkki Neofytos 1100-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu luostari sekä Enkleistra eli eristäytymisen paikka, joka on rakennettu luonnolliseen luolaan ja jossa on pieni kappeli. Luostari toimii nykyään museona, ja se sijaitsee jyrkän laakson laidalla vastapäätä Tsiárta-vuorta.
Lomakuume
