Tervetuloa Tangeriin, satamakaupunkiin Marokon luoteiskulmassa, jossa Välimeri ja Atlantti kohtaavat Gibraltarinsalmen etelärannalla. Kaupungin historiaan ovat vaikuttaneet lukuisat sivilisaatiot jo ennen 900-lukua eaa. Tanger syntyi strategisesti tärkeänä foinikialaisena kauppapaikkana. Vuonna 1923 siitä tuli siirtomaavaltojen hallinnoima kansainvälinen vyöhyke, joka houkutteli eurooppalaisia ja amerikkalaisia diplomaatteja, vakoojia, boheemeja, kirjailijoita ja liikemiehiä. Erityisasema päättyi Marokon itsenäistyessä vaiheittain vuosina 1956–1960. Kierroksellamme nousemme kasbahin palatsiin, kurkistamme Herkuleen luoliin, seisomme Afrikan luoteisimmassa kärjessä ja kuljemme vanhan medinan toreille.
Kasbah Palace
Kuva: Yamen · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKasbahin eli linnoituksen korkeimmalla kohdalla seisoo Kasbahin palatsi, joka tunnetaan myös nimellä Dar al-Makhzen eli sulttaanin palatsi. Paikka on pitkään ollut Tangerin poliittisen vallan keskus. Nykyinen rakennus valmistui 1700-luvun alussa kaupungin kuvernöörin asunnoksi ja sulttaanin kodiksi tämän vieraillessa kaupungissa; esimerkiksi Hassan Ensimmäinen oleskeli täällä vuonna 1889. Vuodesta 1922 palatsi on toiminut museona. Kaksi sisäpihaa on koristeltu puukatoilla, marmorisuihkulähteillä ja arabeskeilla, ja ikkunoista näkyy medinan yli Gibraltarinsalmelle.
Caves of Hercules
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 14 kilometriä Tangerista länteen, Spartelin niemellä, ovat Herkuleen luolat, suosittu matkailukohde aivan Marokon kuninkaan kesäpalatsin vieressä. Luolalla on kaksi aukkoa, toinen merelle ja toinen maalle. Meren puoleista aukkoa kutsutaan Afrikan kartaksi, sillä mereltä katsottuna se on Afrikan muotoinen, ja sen uskotaan olevan foinikialaisten tekemä. Luola on osin luonnon ja osin ihmisen muovaama: berberit hakkasivat sen seinistä kiviä myllynkiviksi. Yllättävä legenda kertoo, että luolasta lähtisi Gibraltarinsalmen ali tunneli, jota pitkin berberiapinat olisivat kulkeneet Gibraltarille.
Cape Spartel
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSeisot nyt Spartelin niemellä, noin 300 metriä merenpinnan yläpuolella Gibraltarinsalmen suulla, 12 kilometriä Tangerista länteen. Tämä on Afrikan mantereen luoteisin kohta. Niemen majakka on yksi Afrikan suurimmista, ja se merkitsee salmen eteläistä sisäänkäyntiä Atlantin puolella. Täällä Välimeren ja Atlantin vedet kohtaavat. Yllättävä yksityiskohta: kansainvälisessä oikeudessa majakan pituuspiiri on tunnustettu Välimeren läntiseksi rajaksi. Siirtomaa-aikana majakkaa piti toiminnassa länsivaltojen yhteenliittymä.
American Legation
Kuva: Diego Delso · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsMedinan kujilla on Tangerin amerikkalainen lähetystö, rakennus, jossa toimi aikoinaan Yhdysvaltain diplomaattiedustusto Marokossa. Se oli Yhdysvaltain ensimmäinen julkinen omaisuus ulkomailla ja ainoa ulkomailla sijaitseva Yhdysvaltain kansallinen historiallinen maamerkki. Lähetystö perustettiin 17. toukokuuta 1821. Taustalla oli pitkä ystävyys: sulttaani Mohammed ben Abdallah tunnusti Yhdysvaltain itsenäisyyden jo 20. joulukuuta 1777, ensimmäisenä maailmassa. Sulttaani lahjoitti rakennuksen Yhdysvalloille, ja se palveli diplomaattisena edustustona seuraavat 140 vuotta.
Grand Socco
Kuva: Chris Yunker · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsGrand Socco on lähes pyöreä historiallinen aukio, joka erottaa vanhan medinan uudemmasta keskustasta. Sana socco on espanjalainen väännös arabian sanasta souk eli tori. Aukion virallinen nimi on Place du 9 Avril 1947, sillä sulttaani Mohammed Viides piti tuona päivänä kuuluisan Tangerin puheensa. Aukion keskellä on suuri marmorinen suihkulähde korkeiden palmujen ja pienten kukkapuutarhojen ympäröimänä. Yhdestä kaaresta pääsee Mendoubian puutarhoihin ja toisesta Kasbah-kadulle.
Petit Socco
Kuva: Boubloub · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKierroksen päättää Petit Socco eli espanjaksi Zoco Chico, pieni aukio medinan sydämessä lähellä suurmoskeijaa. Nimi yhdistää ranskan sanan petit, pieni, ja espanjan sanan zoco, tori. Aukio on pitkään ollut vanhan kaupungin keskipiste. Ennen kansainvälistä vyöhykettä sen ympärillä oli monien Euroopan maiden konsulaatteja ja tärkeimmät pankit. Diplomaattiaikana tämä oli kaupungin tietojen solmukohta: 1900-luvun alussa aukion kullakin sivulla oli eri maan postitoimisto, muun muassa brittien, espanjalaisten ja saksalaisten.
Lomakuume
