Tervetuloa Varanasiin, Pohjois-Intian Uttar Pradeshiin, Gangesjoen rannalle! Varanasi on yksi hindujen seitsemästä pyhästä kaupungista ja yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutuista kaupungeista. Se oli tärkeä kauppapaikka jo Siddhartha Gautaman aikaan 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Kaupunki tunnettiin vuoteen 1956 nimellä Benares, ja sitä kutsutaan myös nimellä Kashi. Jokirannassa laskeutuu kilometreittäin portaita, joita pitkin pyhiinvaeltajat menevät jokeen rituaaliseen kylpyyn. Noin viiden kilometrin päässä on Sarnath, jossa Buddhan kerrotaan pitäneen ensimmäiset opetuksensa. Lähdetään rantaan ja pyhille paikoille kunnioittavin mielin.
Ghats in Varanasi
Kuva: Ken Wieland · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi laskeutuvat Varanasin ghatit, portaat, jotka johtavat Gangesin rantaan. Niitä on kaupungissa 84. Useimmat ovat kylpemisen ja puja-seremonioiden paikkoja, mutta kaksi, Manikarnika ja Harishchandra, on varattu yksinomaan polttohautauksille. Suurin osa ghateista rakennettiin uudelleen 1700-luvulla marathojen tuella, ja monella niistä on oma legendansa tai oma historiansa. Suosittu tapa kokea ne on aamuinen veneretki Gangesilla ghattien ohi.
Kashi Vishwanath Temple
Kuva: Architkumar1234 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsVishwanath Galin kujalla on Kashi Vishwanathin temppeli, Shivalle omistettu hindutemppeli ja yksi kahdestatoista jyotirlinga-pyhäköstä. Jumaluuden nimi tarkoittaa maailmankaikkeuden herraa. Temppelin historia on täynnä tuhoja ja uudelleenrakentamista: alkuperäinen temppeli purettiin, ja keisari Akbarin aikana se rakennettiin uudelleen. Vuonna 1669 suurmoguli Aurangzeb määräsi temppelin purettavaksi, ja sen paikalle rakennettiin Gyanvapin moskeija. Nykyisen temppelin rakennutti viereiselle tontille marathahallitsija Ahilyabai Holkar vuonna 1780.
Dashashwamedh Ghat
Kuva: Saaremees · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme Dashashwamedhin ghatille, yhdelle Varanasin pääghateista lähellä Vishwanathin temppeliä. Paikkaan liittyy kaksi hindulegendaa. Toisen mukaan luojajumala Brahma suoritti täällä kymmenen ashvamedha-uhria, toisen mukaan uhrit suorittivat Bhāra Shiva Nāgat. Nykyisen ghatin rakennutti peshwa Balaji Baji Rao noin vuonna 1735, ja 1700-luvun lopulla Ahilyabai Holkar teki täällä lisää rakennustöitä.
Manikarnika Ghat
Kuva: Aleksandr Zykov from Russia · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsOlemme Manikarnikan ghatilla, yhdellä Gangesin vanhimmista ja pyhimmistä rantaportaista. Se on Varanasin tärkein polttohautauspaikka ja samalla pyhiinvalluskohde hindujen rituaaleille. Hindulaisuudessa uskotaan, että täällä poltetun ihmisen sielu saavuttaa mokshan, vapautuksen jälleensyntymien kierrosta. Erään legendan mukaan ghat on saanut nimensä jumalatar Satin korvakoruista, jotka putosivat tänne. Toisen kertomuksen mukaan Shivan korvakoru putosi läheiseen, Vishnun luomaan altaaseen. Ole täällä hiljaa ja kunnioittavasti.
Sarnath
Kuva: Yusuke Kawasaki · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsLopuksi lähdemme kaupungin koillispuolelle Sarnathiin, joka tunnetaan myös Hirvipuistona. Täällä Buddha Gautama piti ensimmäisen saarnansa valaistumisensa jälkeen viidelle ensimmäiselle oppilaalleen, ja täällä kokoontui myös ensimmäinen buddhalainen sangha. Tapahtuman muistoksi keisari Ashoka pystytti tänne pylvään, jonka huippua koristi Ashokan leijonakapiteeli. Yllättävää on, että tuo leijonakapiteeli on nykyään Intian valtionvaakuna. Sarnath on yksi buddhalaisten kahdeksasta tärkeimmästä pyhiinvalluskohteesta.