Tervetuloa Chaniáan, Kreetan saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Iraklionin jälkeen! Chaniá on saaren vanhimpia kaupunkeja, ja asutusta on ollut jo esihistoriallisella ajalla. Vuosina 1898–1971 se toimi Kreetan pääkaupunkina. Nykyisessä kaupungissa näkyy erityisesti venetsialainen perintö, mutta vanhan sataman ympärillä kohtaavat myös osmanien, juutalaisten ja kreikkalaisten tarinat. Seutu on suosittua matkailualuetta. Kaupunki on Chanián alueyksikön hallinnollinen keskus, ja koko kunnan pinta-ala on yli 350 neliökilometriä. Sataman rannalla seisoo yhä kaupungin ainoa säilynyt moskeija. Aloitamme sataman suulta majakalta ja päädymme lopuksi saaren lounaisosan vuoristoon kuuluisaan rotkoon.
Chania Lighthouse
Kuva: Jebulon · CC0 · Wikimedia CommonsSataman suulla seisoo Chanián majakka. Venetsialaiset perustivat paikalle alun perin vartiopaikan suojaamaan kaupunkia turkkilaisilta ja merirosvoilta. Kun turkkilaiset valtasivat kaupungin vuonna 1645, majakka rapistui raunioiksi. Nykyisen majakan rakensivat vuonna 1864 egyptiläiset joukot, jotka avustivat Osmanien valtakuntaa Kreetan hallussapidossa, ja alkuperäisestä on jäljellä vain jalusta. Kivestä muurattu torni kohoaa 26 metriä lahden yläpuolelle, ja sen huipulla oleva valo välähtää punaisena 2,5 sekunnin välein. Paikka on ollut suojeltu arkeologinen kohde vuodesta 1962.
Küçük Hasan Paššan moskeija
Kuva: Jebulon · CC0 · Wikimedia CommonsVenetsialaisen sataman rannassa kohoaa Küçük Hasan Paššan moskeija, joka tunnetaan myös Rantamoskeijana ja Janitsaarien moskeijana. Se rakennettiin vuonna 1645 juhlistamaan Chanián osmanivaltausta, ja se oli koko Kreetan ensimmäinen moskeija. Nimensä se sai kaupungin ensimmäiseltä turkkilaiselta sotilashallitsijalta. Toiminta moskeijana lakkasi vuonna 1923 Kreikan ja Turkin väestönvaihdon myötä. Neliönmuotoista rakennusta hallitsee suuri puolipallon muotoinen kupoli, ja pylväskäytävien päällä on seitsemän pienempää kupolia. Myöhemmin rakennus on ollut muun muassa arkeologinen museo, kansanperinnemuseo ja näyttelytila.
Chanián arkeologinen museo
Kuva: Tomisti · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsChanián arkeologinen museo esittelee alueelta löydettyä aineistoa pääosin esihistorialliselta ja antiikin ajalta. Se perustettiin vuonna 1899, ja vuodesta 1963 se toimi vanhassakaupungissa entisessä Pyhän Franciscuksen luostarikirkossa. Tuolla rakennuksella on värikäs historia: venetsialaisaikana se oli fransiskaanimunkkien käytössä, osmanivallan aikana moskeijana ja 1900-luvun alussa elokuvateatterina. Vuonna 2000 museoon liitettiin Mitsotákis-suvun laaja kokoelma. Vanha museo suljettiin muuttoa varten syyskuussa 2020, ja nykyään museo sijaitsee kaupungin itäosassa keskustan ulkopuolella.
Etz Hayyim Synagogue
Kuva: User:Nikater · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEtz Hayyimin synagoga rakennettiin alun perin kirkoksi, ja synagogaksi se muutettiin 1600-luvulla. Se on ainoa säilynyt muisto Kreetan romaniootti-juutalaisten yhteisöstä. Synagoga autioitui ja rapistui, kun Chanián juutalainen yhteisö karkotettiin ja hukkui heinäkuussa 1944. 1990-luvun lopulla rakennus kunnostettiin, ja siitä tuli vierailukohde. Paikallisesti synagogaa pidetään rinnakkaiselon symbolina. Yllättävää kyllä, lähes kaikki sen yhteisön jäsenet ovat ei-juutalaisia, ja kansainvälinen ryhmä huolehtii sen toiminnasta. Kristityt ja muslimit ovat tervetulleita vierailulle.
Kreetan merenkulkumuseo
Kuva: Moonik · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSataman länsilaidalla venetsialaisaikaisessa rakennuksessa toimii Kreetan merenkulkumuseo, joka perustettiin vuonna 1973. Kokoelmat etenevät aikajärjestyksessä pronssikaudelta nykyaikaan: merenkulkuvälineitä, laivojen pienoismalleja, maalauksia ja valokuvia. Antiikin osasto kertoo persialaissotien ja peloponnesolaissodan meritaisteluista, ja yksi osa on omistettu toisen maailmansodan Kreetan taistelulle. Erityisen kiinnostava on venetsialaisen Chanián ja sataman pienoismalli. Museoon kuuluu myös kopio minolaisaikaisesta laivasta, joka on sijoitettu vanhoille venetsialaisille telakoille.
Samarián rotko
Kuva: Public domain · Wikimedia CommonsPäiväretken arvoinen on Samarián rotko saaren lounaisosassa, yksi Euroopan syvimmistä ja pisimmistä. Rotko on ollut kansallispuisto vuodesta 1962, ja se on myös biosfäärialue. Sen on uurtanut pieni joki Valkoisten vuorten eli Lefká Órin ja Volakias-vuoren väliin. Rotko on 16 kilometriä pitkä, ja se alkaa 1250 metrin korkeudesta ja päättyy Libyanmeren rantaan Agia Roumelin kylään. Kuuluisin kohta on niin sanotut Portit, joissa seinämät kapenevat vain 4 metrin päähän toisistaan ja kohoavat lähes 300 metrin korkeuteen.
Lomakuume
