Tervetuloa Korfuun, Korfun saaren ja koko Jooniansaarten alueen pääkaupunkiin! Kaupunki sijaitsee saaren itärannikolla, ja sen vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupunkiin kuuluvat myös pienet saaret Lazaréto, Pontikonísi ja Vído. Venetsialaiset ja britit ovat jättäneet kaupunkiin vahvat jälkensä, ja sen näkee linnoituksissa, aukioilla ja palatseissa. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu myös Korfun arkeologinen museo. Korfu on myös Korfun kunnan kuntakeskus, ja kansainvälinen lentoasema on vain noin kolmen kilometrin päässä kaupungista etelään. Kaupungin länsimaisen nimen alkuperä löytyy Vanhan linnoituksen huipuilta. Lähdetään liikkeelle niemen kärjestä, Vanhan linnoituksen muureilta.
Vanha linnoitus
Kuva: Own work I am the author. Dr.K. 15:51, 6 September 2006 (UTC) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Vanha linnoitus, venetsialaisten rakentama linnoitus niemellä, jolle Korfun vanha kaupunki syntyi bysanttilaisella ajalla. Niemi sijaitsee Kerkyranlahden ja Garitsanlahden välissä. Venetsialaiset erottivat sen muusta kaupungista kaivamalla Contrafossan, merikanavan, joka yhdistää lahdet ja tekee linnoituksesta keinotekoisen saaren. Linnoitus torjui kaikki kolme suurta osmanipiiritystä vuosina 1537, 1571 ja 1716. Yllättävä yksityiskohta: kaupungin läntinen nimi Korfu juontuu linnoituksen kahdesta huipusta, joita kreikaksi kutsuttiin nimellä Coryphe.
Uusi linnoitus
Kuva: Florival fr · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPyhän Markuksen kukkulalla kohoaa Uusi linnoitus, jota venetsialaiset rakensivat vaiheittain. Alkuperäinen arkkitehti oli sotilasinsinööri Ferrante Vitelli. Linnoituksen sisällä olevat rakennukset ovat kuitenkin brittien rakentamia heidän hallintokaudeltaan 1815–1863. Britit ja ranskalaiset laajensivat venetsialaisten varustuksia turkkilaisten hyökkäyksen varalta, ja tykkejä oli 700 kappaletta, joiden kantaman arvioitiin ulottuvan Albanian rannikolle asti. Huipulla on kivinen puolustusrakennus ja tiilinen rakennus, jossa toimii Korfun laivastoaseman esikunta. Linnoitus on osa vanhankaupungin maailmanperintökohdetta.
Achílleio
Kuva: Marc Ryckaert ( MJJR ) · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsNoin kymmenen kilometriä kaupungista etelään Gastoúrin kylässä seisoo Achílleion, palatsi, jonka rakennutti Itävallan keisarinna Elisabet eli Sisi. Hän suri syvästi ainoan poikansa, kruununprinssi Rudolfin kuolemaa, ja halusi kesäpalatsin turvapaikakseen. Korfu oli Elisabetin lempilomakohde, ja palatsi kertoo hänen ihailustaan Kreikkaa, sen kieltä ja kulttuuria kohtaan. Arkkitehtuuri jäljittelee myyttisen faiaakien maan antiikkista palatsia, ja koko teema kiertyy sankari Akhilleuksen ympärille. Palatsista avautuu laaja näköala pohjoiseen kaupunkiin ja Joonianmerelle. Nykyään se toimii museona.
Spianada
Kuva: R-E-AL ( talk | contribs | Gallery ) (German Wikipedia) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsVanhan linnoituksen edessä avautuu Spianada, Korfun keskusaukio, jota pidetään Kreikan suurimpana aukiona. Nimi tulee venetsian kielen sanasta, joka tarkoittaa avointa tasaista aluetta, ja muistuttaa neljän vuosisadan venetsialaisvallasta. Eteläinen yläaukio on vehreä puutarha kukkapenkkeineen, ja sen keskellä on pyöreä Maitlandin rotunda sekä soittolava, jossa paikalliset filharmoniset seurat konsertoivat. Pohjoinen alaosa on avoin nurmikenttä, jolla pelataan krikettiä. Aukion pohjoispäätä hallitsee Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi.
Saint Spyridon Church
Kuva: Piotrus · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsVanhankaupungin kujilla seisoo Pyhän Spyridonin kirkko, Korfun kuuluisin kirkko. Se rakennettiin vuonna 1589, ja siellä säilytetään pyhän Spyridonin pyhäinjäännöksiä. Kellotorni vuodelta 1620 on Jooniansaarten korkein. Jäännösten tarina on kiehtova: perimätiedon mukaan munkki Georgios Kalochairetis toi ne Konstantinopolista Korfulle vuonna 1489, ja ne olivat hänen perheensä omaisuutta. Kun hänen tyttärensä Asimia avioitui Voulgaris-sukuun, hän sai pyhimyksen jäännökset myötäjäisinä. Kirkko on yksilaivainen basilika.
Mon Repó
Kuva: Marc Ryckaert ( MJJR ) · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsPalaiópolissa sijaitsee Mon Repón palatsi, joka valmistui vuonna 1826. Sen rakennutti Jooniansaarten brittiläinen käskynhaltija Sir Frederick Adam, kerrotaan lahjaksi korfulaiselle vaimolleen. Myöhemmin palatsi oli käskynhaltijoiden kesäpaikka, ja sen puutarha avattiin yleisölle vuonna 1834. Kun Jooniansaaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1864, palatsi lahjoitettiin kuningas Yrjölle, ja hän antoi sille ranskankielisen nimen, joka tarkoittaa minun lepopaikkaani. Vieraisiin kuului keisarinna Elisabet, joka ihastui saareen ja rakennutti myöhemmin oman palatsinsa. Nykyään palatsissa toimii Palaiópolin arkeologinen museo.