Tervetuloa Thessalonikiin, Kreikan toiseksi suurimpaan kaupunkiin ja koko kreikkalaisen Makedonian keskukseen! Kaupunki sijaitsee Thermaïkóslahden pohjukassa Chalkidikín niemimaan juuressa, ja kreikkalaiset kutsuvat sitä usein myös nimellä Saloniki. Thessaloniki on pohjoisen Kreikan tärkein satama sekä vilkas yliopistokaupunki. Täällä historia on kerrostunut näkyviin: roomalaiskeisarin kaari, bysanttilaiset kirkot ja muurit sekä osmanien rakentama torni elävät rinnakkain modernin rantabulevardin kanssa. Koko metropolialueella asuu yli miljoona ihmistä. Thessaloniki on Keski-Makedonian alueen pääkaupunki ja tärkeä teollisuus- ja talouskeskus. Lähdetään liikkeelle kaupungin tunnetuimmalta maamerkiltä.
Valkoinen torni
Kuva: CeeGee · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Valkoinen torni, Thessalonikin symboli Níkis-rantabulevardin varrella. Pyöreä torni on 33,9 metriä korkea, ja siinä on kuusi kerrosta. Ylimmältä tasanteelta avautuu hieno näköala yli kaupungin. Tornia pidettiin pitkään venetsialaisten rakentamana, mutta todennäköisesti se on rakennettu osmanivallan alkuvuosina Suleiman Suuren aikaan joskus vuoden 1530 jälkeen, kenties arkkitehti Mimar Sinanin suunnittelemana. Se seisoo kohdassa, jossa kaupungin läntinen muuri ja merimuuri yhtyivät. Osmaniaikana torni toimi linnoituksena ja vankilana, ja alun perin sitä kutsuttiin Leijonatorniksi.
Galeriuksen kaari
Kuva: Adam Carr · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEgnatía-kadun varrella seisoo Galeriuksen kaari, jota paikalliset kutsuvat yksinkertaisesti Kamáraksi eli kaareksi. Keisari Galerius rakennutti sen juhlistamaan voittoaan Sassanidien Persiasta vuonna 297. Kaari oli osa suurta kokonaisuutta, johon kuuluivat myös keisarin palatsi, hippodromi ja läheinen Rotunda, ja sen tehtävä oli yhdistää palatsi kaaren ali kulkeneeseen tiehen. Alun perin kahdeksan pylvään varassa oli kolme kaarta, joista keskimmäinen oli 9,7 metriä leveä ja 12,5 metriä korkea. Pylväistä on jäljellä kolme ja kaarista kaksi.
Hagia Sofia
Kuva: Andrew Zorin · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHagia Sofia eli Pyhän viisauden kirkko on bysanttilainen kirkko, joka kuuluu Thessalonikin varhaiskristillisiin ja bysanttilaisiin muistomerkkeihin, Unescon maailmanperintökohteeseen. Se rakennettiin 700-luvulla maanjäristyksessä tuhoutuneen kirkon paikalle. Kupolibasilikana se edustaa siirtymävaihetta kohti ristinmuotoisia kupolikirkkoja, ja sisätiloja koristavat mosaiikit ja seinämaalaukset. Rakennuksen vaiheet ovat olleet vaihtelevia: vuodesta 1585 se toimi moskeijana, vuonna 1890 se paloi, ja vuonna 1912 siitä tuli jälleen kirkko. Pahoja vaurioita se kärsi vuoden 1978 maanjäristyksessä.
Aristotelous Square
Kuva: User:JFKennedy · Public domain · Wikimedia CommonsAristoteleen aukio on Thessalonikin pääaukio, joka avautuu rantabulevardilta kohti kaupunkia. Sen synty liittyy katastrofiin: vuoden 1917 suuri tulipalo tuhosi kaksi kolmasosaa kaupungista. Ennen paloa kaupungissa ei juuri ollut aukioita, sillä lähes 500 vuoden osmanivallan aikana se oli kasvanut ilman yleissuunnitelmaa kapeine katuineen. Ranskalainen arkkitehti Ernest Hébrard suunnitteli aukion vuonna 1918, mutta suurin osa siitä rakennettiin vasta 1950-luvulla. Aukiota reunustavat kaksitoista rakennusta ovat olleet suojeltuja vuodesta 1950.
Thessalonikin kaupunginmuuri
Kuva: Julian Nyča · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAkropoliin ja yläkaupungin ympäri kiertävät Thessalonikin bysanttilaiset kaupunginmuurit, jotka tunnetaan myös nimellä Kástra. Ensimmäinen muuri rakennettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Parhaiten on säilynyt keisari Theodosiuksen kaudella noin vuonna 390 rakennettu osuus, jonka rakentamiseen käytettiin myös antiikin rakennusten kiviä. Muuri oli alun perin noin 8 kilometriä pitkä, ja siitä on säilynyt noin 4,3 kilometriä. Korkeutta oli 10–12 metriä ja paksuutta 5 metriä. Muurit suojelivat kaupunkia menestyksekkäästi vuosisatojen ajan ja kuuluvat nykyään Unescon maailmanperintöön.
Bysanttilaisen kulttuurin museo
Kuva: Prof. Vlasis Vlasidis · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsBysanttilaisen kulttuurin museo esittelee Thessalonikin ja Makedonian varhaiskristillistä ja bysanttilaista historiaa. Ajatus museosta syntyi jo vuonna 1913, pian sen jälkeen kun Makedonia oli liitetty Kreikkaan, mutta arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vasta vuonna 1977. Museo avattiin syyskuussa 1994, ja silloin moni esine, joka oli vuonna 1916 viety Ateenaan, palasi kotikaupunkiinsa. Moderni rakennus jakaa pysyvät näyttelyt yhteentoista saliin, joista jokainen on oma kokonaisuutensa. Aivan vieressä sijaitsee Thessalonikin arkeologinen museo.
Lomakuume
