Tervetuloa Frankfurt am Mainiin, Mainjoen varrelle Hessenin osavaltioon keskiseen Saksaan! Frankfurt on maan viidenneksi suurin kaupunki ja Saksan merkittävin finanssikeskus: täällä toimivat muun muassa Euroopan keskuspankki ja Frankfurtin arvopaperipörssi. Historia on pitkä. Vuonna 843 Frankfurtista tehtiin itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki, ja 1200-luvulla siitä tuli oma vapaakaupunkinsa. Toisen maailmansodan pommitukset vahingoittivat kaupunkia pahoin, mutta vanhan keskustan aukiot ja kirkot on rakennettu uudelleen. Kaupungissa on myös huomattavan arvokas taidekokoelma ja Goethen syntymäkoti. Lähdetään raatihuoneentorilta pilvenpiirtäjien ja puutarhojen pariin.
Römerberg
Kuva: Dontworry · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSeisot Römerbergillä, keskiaikaisella raatihuoneentorilla ja Frankfurtin vanhankaupungin sydämessä. Torin länsilaidalla on jälleenrakennettu Römer-rakennuskokonaisuus, joka on ollut kaupungin hallinnon paikka 1400-luvulta asti. Aluetta on asutettu jo neoliittiselta kaudelta, roomalaisaikana se oli sotilaskäytössä, ja varhaiskeskiajalla täällä oli merovingien kuninkaankartano. Aukio on nähnyt lukuisia keisarillisia kruunajaisia, messuja ja joulumarkkinoita, ja joulumarkkinat ovat yhä sen suurimpia tapahtumia. Synkempi muisto on vuodelta 1933, jolloin natsit polttivat täällä kirjoja.
Frankfurt Cathedral
Kuva: Mylius · GFDL 1.2 · Wikimedia CommonsMuutaman sadan metrin päässä kohoaa Frankfurtin tuomiokirkko, virallisesti Pyhän Bartolomeuksen keisarillinen tuomiokirkko. Goottilainen katolinen kirkko on kaupungin suurin uskonnollinen rakennus ja entinen kollegiaattikirkko. Yllättävää on, että nimestään huolimatta se ei ole koskaan ollut piispanistuimen kirkko. Kaiserdomiksi sitä kutsutaan, koska täällä valittiin ja kruunattiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoita. Siksi kirkosta tuli etenkin 1800-luvulla kansallisen yhtenäisyyden symboli.
Paavalinkirkko
Kuva: Photo: Andreas Praefcke · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Paavalinkirkko, protestanttinen kirkko, joka otettiin käyttöön vuonna 1789 mutta valmistui lopullisesti vasta 1833. Sen merkitys on poliittinen: vuosina 1848–1849 täällä kokoontui Frankfurtin kansalliskokous. Vuonna 1944 rakennus tuhoutui pommituksissa, mutta symboliarvonsa vuoksi se rakennettiin nopeasti uudelleen ja avattiin kansalliskokouksen 100-vuotisjuhlissa vuonna 1948. Se oli ensimmäinen sodan jälkeen jälleenrakennettu rakennus Frankfurtissa. Nykyään se ei ole enää kirkkona käytössä, vaan siellä jaetaan esimerkiksi Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinto.
Städel
Kuva: Unknown author Unknown author · Public domain · Wikimedia CommonsMainjoen Sachsenhausenin puoleisella rannalla, museoiden rantakadulla, on Städel, yksi Saksan merkittävimmistä taidemuseoista. Sen kokoelmissa on 3 100 maalausta, 660 veistosta, yli 4 600 valokuvaa ja yli 100 000 piirustusta ja vedosta. Näyttelytilaa on noin 7 000 neliömetriä, ja kirjastossa on 115 000 kirjaa. Vuonna 2012 saksalaiset taidekriitikot valitsivat Städelin vuoden museoksi.
Main Tower
Kuva: Thomas Wolf , www.foto-tw.de · CC BY-SA 3.0 de · Wikimedia CommonsKatso ylös: Main Tower nousee 200 metriin, ja antennin kanssa korkeutta on 240 metriä. Pilvenpiirtäjä on nimetty läheisen Mainjoen mukaan, ja se rakennettiin vuosina 1996–1999. Kerroksia on 56 maan päällä ja viisi maan alla. Erikoisuus on, että se oli ensimmäinen ja on ainoa Frankfurtin pilvenpiirtäjä, jossa on yleisölle avoin näköalatasanne. Rakennus näyttää kahdelta yhteen liitetyltä tornilta: matalampi on kuutiomainen, korkeampi pyöreä ja sinisen lasin peittämä. Aulassa voi nähdä Bill Violan videoteoksen ja Stephan Huberin seinämosaiikin.
Palmengarten
Kuva: Anna16 · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierros päättyy Palmengarteniin, toiseen Frankfurtin kahdesta kasvitieteellisestä puutarhasta. Se on 22 hehtaarin kokoinen ja yksi kaupungin suurimmista matkailukohteista. Kuten moni Frankfurtin julkinen paikka, se rahoitettiin yksityisesti, ja sen toteutti arkkitehti Heinrich Siesmayer. Puutarha avattiin yleisölle vuonna 1871. Yllättävä vieras oli amerikkalainen viihdetaiteilija Buffalo Bill, joka toi villin lännen shownsa puutarhaan vuonna 1890. Sodan jälkeen puutarha oli jonkin aikaa amerikkalaisten miehitysviranomaisten hallussa.
Lomakuume
