Tervetuloa Hội Aniin! Olet Vietnamin keskiosassa Thu Bồn -joen pohjoisrannalla, lähellä joen suuta. Seudulla vaikutti jo ajanlaskun alun tienoilla Sa Huỳnh -kulttuuri, ja vuosina 100–1400 paikka oli yksi Champa-valtakunnan satamakaupungeista. Vietnamilaisia alkoi saapua 1400-luvulta lähtien, ja 1500–1700-luvuilla tänne tuli myös kiinalaisia ja japanilaisia. Vähitellen Hội Anista kehittyi yksi Kaakkois-Aasian vilkkaimmista kauppasatamista. Vuoden 2025 hallinnollisesta uudistuksesta lähtien se on kuulunut Đà Nẵngin kaupunkiin. Lähdetään kierrokselle vanhaankaupunkiin, japanilaiselle sillalle, temppeliraunioille ja saarille.
Hội Anin vanhakaupunki
Kuva: xiquinhosilva · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKävelet nyt Hội Anin vanhassakaupungissa, joka on hyvin säilynyt esimerkki 1600–1800-luvuilla rakennetusta kaakkoisaasialaisesta kauppasatamasta. Vanhakaupunki rakennettiin Thu Bồn -joen pohjoisrannalle lähelle joen suuta, ja se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Maailmanperintöalue on 30 hehtaarin laajuinen, ja sen kujilla seisoo peräti 1 107 vanhaa puurunkoista rakennusta. Kun katselet ympärillesi, näet kaupungin, jossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja japanilaiset kauppiaat aikoinaan kohtasivat.
Japanese Bridge
Kuva: Chainwit. · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Japanilainen silta, vietnamiksi Chùa Cầu eli buddhalainen temppelisilta. Se on kävelysilta, jonka päällä on temppeli, ja sen rakensivat japanilaiset kauppiaat 1500-luvun lopulla. Siltaa on vuosisatojen mittaan kunnostettu ja korjattu monta kertaa. Silta on 18 metriä pitkä ja 3 metriä leveä, ja sen pohjoispäässä on pieni temppeli, jonka sisäänkäynti avautuu sillan keskeltä veden ylle. Yllättävä yksityiskohta: temppelissä on apinan ja koiran patsaat, sillä japanilaisessa kansanperinteessä apinajumala ja koirajumala hallitsevat Namazu-olentoa.
Mỹ Sơn
Kuva: Chainwit. · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsTeemme retken Mỹ Sơniin, temppeleistä ja torneista koostuvaan kokonaisuuteen, joka sijaitsee 69 kilometriä Đà Nẵngista lounaaseen. Rakennukset nousivat 300- ja 1100-lukujen välillä, ja ne ovat kuuluneet Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999. Täällä kukoisti ainutlaatuinen kulttuuri, jonka hengelliset juuret ovat Intian hindulaisuudessa, ja paikka oli suurimman osan ajasta Champa-kuningaskunnan uskonnollinen ja poliittinen pääkaupunki. Pyhäkkö sijaitsee vuoristoisella rajaseudulla Thu Bồn -joen lähteillä. Sama joki virtaa mereen Hội Anin vanhan satamakaupungin lähellä.
Chàm Islands
Kuva: DuyenPaul · Public domain · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi suuntaamme merelle Chàmin saarille, kahdeksan pienen saaren ryhmään, joka kuuluu Unescon tunnustamaan biosfäärialueeseen ja Cù Lao Chàmin merikansallispuistoon. Saarille pääsee Cửa Đạin rannalta, ja ne on nimetty myös Vietnamin kansalliseksi maisemakohteeksi. Saarten nimet ovat kuvaavia: joukossa on Helmisaari, Pitkä saari, Hautasaari ja Korvasaari. Asukkaat elävät pääasiassa kalastuksesta. Saarilla on hiekkarantoja, metsäisiä kukkuloita ja merta, ja vesien korallit ja muu meren elämä houkuttelevat sukeltajia.
Lomakuume