Tervetuloa Huếhun! Olet Vietnamin keskiosassa Hươngjoen eli Hajuvesijoen varrella lähellä Etelä-Kiinan meren rannikkoa. Huế on Vietnamin entinen pääkaupunki: se oli Nguyễn-dynastian pääkaupunki, ja kun keisari Gia Long yhdisti maan vuonna 1802, siitä tuli koko Vietnamin pääkaupunki aina vuoteen 1945, jolloin keisari Bảo Đại luopui vallasta ja kommunistihallitus siirsi pääkaupungin Hanoihin. Kaupungin keisarilliset palatsit, haudat ja temppelit kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon osana Huến muistomerkkien kokonaisuutta. Lähdetään kierrokselle keisarilliseen kaupunkiin, joen rannan temppeliin ja keisarien haudoille.
Imperial City of Huế
Kuva: NguyenThanhBac123 · CC0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on keisarillinen kaupunki eli Đại Nội, muurien ympäröimä kuninkaallinen alue Huến linnoituskaupungin sisällä. Täällä olivat keisarillisen perheen palatsit sekä pyhäköt, puutarhat ja mandariinivirkamiesten virastot. Keisari Gia Long rakennutti sen vuonna 1804 uuden pääkaupungin keskukseksi, ja vuonna 1833 se uudistettiin ja laajennettiin nykyiseen kokoonsa. Ranskan siirtomaavallan aikana se toimi lähinnä seremoniapaikkana ja keisarin asuinpaikkana. Monarkian päätyttyä vuonna 1945 alue kärsi pahoja vaurioita ja hoidon puutetta Indokiinan sodissa 1980-luvulle asti. Vuonna 1993 se liitettiin osaksi maailmanperintökohdetta.
Thiên Mụ Temple
Kuva: Lưu Ly · Public domain · Wikimedia CommonsHajuvesijoen pohjoisrannalla, Hà Khên kukkulalla noin viiden kilometrin päässä linnoituksesta, seisoo Thiên Mụn temppeli eli Taivaallisen naisen temppeli. Sen seitsenkerroksista Phước Duyênin pagodia pidetään kaupungin epävirallisena symbolina, ja temppelistä on kirjoitettu monia Huếta käsitteleviä kansanrunoja. Temppeli rakennettiin vuonna 1601 ensimmäisen Nguyễn-ruhtinaan Nguyễn Hoàngin käskystä. Yllättävä tarina: aikakirjojen mukaan Nguyễn Hoàng kuuli paikallisen legendan vanhasta naisesta, joka istui kukkulalla punaiseen ja siniseen pukeutuneena ja ennusti, että tänne tulisi ruhtinas, joka pystyttäisi kukkulalle pagodin.
Tomb of Tự Đức
Kuva: Bùi Thụy Đào Nguyên · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSaavumme keisari Tự Đứcin hautamonumentille, jonka rakentaminen kesti kolme vuotta, vuodesta 1864 vuoteen 1867. Alue jakautuu temppeli- ja hautaosaan, ja keisari käytti temppelirakennuksia eläessään palatsimaisena lepopaikkanaan. Tự Đức hallitsi Nguyễn-dynastian keisareista pisimpään, vuodesta 1848 vuoteen 1883. Hänellä oli 104 vaimoa ja jalkavaimoa, mutta poikaa hänelle ei syntynyt, joten hän kirjoitti hautakirjoituksensa itse. Hän piti tätä huonona enteenä. Yllättävä yksityiskohta: kirjoituksen sisältävä paasi on Vietnamin suurin laatuaan, ja sen kuljettaminen yli 500 kilometrin päästä kesti neljä vuotta.
Tomb of Khải Định
Kuva: dronepicr · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsChâu Chữ -vuorella lähellä Huếta lepää Nguyễn-dynastian kahdestoista keisari Khải Định. Hänen hautamonumenttinsa yhdistää vietnamilaista arkkitehtuuria ja länsimaisia tyylejä, ja se valmistui vuonna 1931 yhdentoista vuoden rakennustöiden jälkeen. Khải Địnhistä tuli keisari vuonna 1916, kun ranskalainen siirtomaahallinto oli karkottanut hänen edeltäjänsä. Hän toimi läheisessä yhteistyössä Ranskan kanssa ja oli siksi hyvin epäsuosittu kansan keskuudessa. Hän vieraili Ranskassa ennen kuolemaansa, ja sen tyylit todennäköisesti vaikuttivat hautaan. Hän oli viimeinen Nguyễn-dynastian jäsen, joka valmistautui kuolemaansa rakennuttamalla haudan.
Meridian Gate
Kuva: Chainwit. · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Meridiaaniportti eli Ngọ Môn, keisarillisen kaupungin pääportti, joka tunnetaan myös eteläporttina. Keisari Minh Mạng rakennutti sen vuonna 1833, kun hän järjesti koko keisarillisen kaupungin rakennuskokonaisuuden uudelleen. Hallitsija käytti porttia näköalatasanteena joukkojen paraateja ja seremonioita seuratessaan. Portin esikuvana oli Pekingin Kielletyn kaupungin Meridiaaniportti. Yllättävä yksityiskohta: suunta ei ole sattumaa, sillä Muutosten kirjan mukaan etelä on keisarin suunta, josta hän kuuntelee maailmaa ja hallitsee viisaasti.
Truong Tien Bridge
Kierroksen lopuksi ylitämme Hajuvesijoen Trường Tiềnin sillalla. Silta on 403 metriä pitkä ja 6 metriä leveä, ja siinä on kuusi kampamaisista teräspalkeista tehtyä kaarta, kukin 67 metrin mittainen. Ranskalainen insinööriyhtiö sai tehtäväkseen suunnitella ja rakentaa sillan vuonna 1897, ja se vihittiin joulukuussa 1900. Yllättävä yksityiskohta: vuoden 1904 lohikäärmeen vuoden tulva vaurioitti siltaa pahoin, ja kun se avattiin uudelleen 1906, aiempien puulankkujen tilalle oli valettu betoninen ajorata.