Tervetuloa Kanoon, Pohjois-Nigerian kaupunkiin ja Kanon osavaltion pääkaupunkiin! Perimätiedon mukaan Kano perustettiin jo ennen 900-lukua, ja siitä muodostui yksi seitsemästä keskiaikaisesta hausakuningaskunnasta. Savannilla Sahelin eteläpuolella sijaitseva kaupunki on ollut Saharan halki kulkevan kaupan tärkeä reitti vuosituhansien ajan. Islam saapui tänne viimeistään 1000-luvulla kauppareittejä pitkin, ja kaupungista tuli vauras alueen kaupan keskus. 1800-luvulla fulanit valtasivat Kanon, ja heidän asettamansa emiirit hallitsevat yhä perinteisellä arvonimellään. Lähdetään kiertämään muureja, palatsia ja vanhoja toreja.
Ancient Kano City Walls
Kuva: Cepit · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsYmpärilläsi kiertävät Kanon muinaiset kaupunginmuurit, hausaksi ganuwa. Niiden perustukset laski Kanon kuningaskunnan kolmas kuningas Gijimasu, joka hallitsi vuosina 1095–1134, ja muuri valmistui 1300-luvun puolivälissä. Muureja on kuvailtu Länsi-Afrikan vaikuttavimmaksi muistomerkiksi. Alun perin ne olivat arviolta 9–15 metriä korkeita ja noin 12 metriä paksuja. Yllättävä yksityiskohta: kun britit valtasivat kaupungin, Nigerian kenraalikuvernööri Frederick Lugard kirjoitti vuonna 1903, ettei ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa Afrikassa.
Gidan Rumfa
Kuva: Jonathan Riddell; Flickr User: jriddell; https://www.flickr.com/photos/jriddell/ · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Gidan Rumfa, Kanon emiirin palatsi, jota kutsutaan myös nimellä Gidan Sarki eli emiirin talo. Se rakennettiin 1400-luvun lopulla silloisen kaupungin laitamille, ja sitä on muutettu ja laajennettu aina 1900-luvulle asti. Kuningas Rumfan ajoista lähtien palatsi on ollut yhtäjaksoisesti Kanon perinteisen hallitsijan asuinpaikka. Palatsialue on noin 13 hehtaaria, ja sitä ympäröivät jopa 4,6 metriä korkeat muurit. Palatsin rakentaminen laajensi kaupunkia ja johti myös Kurmin torin syntyyn.
Gidan Makama Museum Kano
Kuva: Jonnoly · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTässä on Gidan Makaman museo eli Kanon museo. Rakennus toimi hausakuninkaiden väliaikaisena palatsina ennen kuin nykyinen Gidan Rumfa rakennettiin 1400-luvulla, ja Nigerian hallitus on tunnustanut sen kansalliseksi muistomerkiksi. Museossa on 11 galleriaa, joissa esitellään Kanon taidetta, käsitöitä ja historiaa: perinteisiä materiaaleja, kaupunginmuureja ja karttoja, 1800-luvun Kanoa, sisällissotaa, taloutta ja musiikkia. Museon avoimella pihalla esiintyy koroso-tanssi- ja draamaryhmä.
Kofar Mata Dye Pits
Kuva: Sadiq Mustapha · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKofar Matan portin lähellä ovat Kofar Matan värjäyskuopat, perinteinen indigovärjäämö. Sitä pidetään yhtenä Länsi-Afrikan vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista värjäyskeskuksista, ja sen alkuperä jäljitetään yli 500 vuoden taakse, aikaan jolloin Kano oli Saharan kauppaverkoston merkittävä keskus. Kuopissa värjätään kankaita käsin luonnon indigolla. Kanon värjättyjä kankaita kaupattiin laajalti nykyisen Pohjois-Nigerian alueella ja sen ulkopuolella, ja kuopat toimivat yhä 2000-luvulla.
Kurmi Market
Kuva: Fatima Bukar · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTervetuloa Kurmin torille, suurelle markkinapaikalle, jonka Kanon kuningas Muhammad Rumfa perusti 1400-luvulla. Tori syntyi kaupan ja varastoinnin keskukseksi, kun alueellinen ja Saharan halki kulkeva kauppa kasvoi. Kanossa oli tuolloin kehittynyttä kutomista, kankaanvärjäystä, nahkatyötä ja savenvalantaa, ja kauppiaita saapui Länsi-Sudanista, Tripolista ja Ghadamesista asti. Aikoinaan torin bambukojut muodostivat rivejä kuin epäsäännöllisiä katuja, ja kullakin tuotteella oli oma korttelinsa.
Great Mosque of Kano
Kuva: Dr Mary Gillham Archive Project · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKaupungin sydämessä on Kanon suuri moskeija, Nigerian vanhin moskeija. Se rakennettiin Muhammad Rumfalle 1400-luvulla savesta, ja siinä oli soro-tyyppinen torni. Muhammad Zaki siirsi moskeijan uudelle paikalle vuonna 1582, ja 1800-luvun puolivälissä Abdullahi Dan Dabo rakennutti sen uudelleen. Sokoton jihadin jälkeen emiiri Suleiman johti itse perjantairukoukset täällä. Moskeija purettiin 1950-luvulla, ja se rakennettiin uudelleen brittien tuella.