Tervetuloa Strasbourgiin! Olet itäisessä Ranskassa Illjoen varrella, aivan Saksan rajan tuntumassa. Kaupungin historia ulottuu yli 2 000 vuoden taakse, ja rajakaupunkina eri valtakuntien välissä se on saanut arkkitehtuuriinsa sekä ranskalaisia että saksalaisia piirteitä. Historiallinen keskusta Grande Île on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988. Strasbourg tunnetaan myös Euroopan kaupunkina: täällä on Euroopan parlamentin virallinen päämaja ja monien kansainvälisten järjestöjen kokouspaikka. Lähdetään katedraalin juurelta kanavien ja vanhojen siltojen kautta Euroopan kortteliin.
Strasbourgin katedraali
Kuva: Diliff · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Strasbourgin Notre-Damen katedraali, goottilainen roomalaiskatolinen kirkko, joka oli maailman korkein rakennus vuosina 1647–1874. Sen tunnetuin piirre on ainutlaatuinen kellotorni, jonka huipulta kohoaa toinen, pienempi torni. Ranskan katedraaleista vain Rouenin katedraali on tätä korkeampi. Katso kuitenkin tarkkaan: Strasbourgin kellotornin huippu yltää 100 metrin korkeuteen, kun taas Rouenin katedraalin korkein kellotorni on vain 82 metriä.
Grande Île
Kuva: Elizaveta Butryn · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsOlemme Grande Îlellä, Suurella saarella, joka on Strasbourgin historiallinen keskusta. Sitä ympäröivät toisella puolella Illjoen pääuoma ja toisella puolella joesta kaivettu kanava. Muotonsa vuoksi saarta kutsutaan joskus saarielliptiseksi, ja se on mitoiltaan noin 1,25 kilometriä pitkä ja 0,75 kilometriä leveä. Saaren keskellä on kaupungin pääaukio Place Kléber, etelämpänä katedraali ja länsipäässä Petite Francen kortteli. Unesco valitsi alueen maailmanperintöluetteloon vuonna 1988, koska se on erinomainen ja hyvin säilynyt esimerkki keskiaikaisesta kaupunkikeskustasta.
Petite France
Kuva: Photo Claude TRUONG-NGOC · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSaaren lounaisosassa on Petite France, Pikku-Ranska, joka tunnetaan myös parkitsijoiden korttelina. Täällä Illjoki jakautuu useiksi kanaviksi, jotka virtaavat alueen läpi. Keskiajalla kanavien varrella asuivat kaupungin parkitsijat, myllärit ja kalastajat, ja nykyään kortteli on yksi Strasbourgin tärkeimmistä matkailukohteista. Lännessä korttelia rajaavat Katetut sillat, joille kohta kävelemme. Petite France kuuluu Grande Îlen maailmanperintökohteeseen.
Palais Rohan
Kuva: Radek Kucharski · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKatedraalin vieressä seisoo Rohanin palatsi, Bretagnesta peräisin olleen Rohanin aatelissuvun ruhtinaspiispojen ja kardinaalien entinen asunto. Robert de Cotten suunnittelema palatsi rakennettiin 1730-luvulla, ja sitä pidetään ranskalaisen barokin mestariteoksena. Valmistumisvuodestaan 1742 lähtien täällä ovat vierailleet muun muassa Ludvig Viidestoista, Marie Antoinette sekä Napoleon ja Joséphine. Rakennuksen oli tarkoitus viestiä katolisuuden paluusta kaupunkiin, jossa protestantismi oli vallinnut kaksi vuosisataa. Siksi piispan huoneistot avautuvat katedraalin suuntaan. 1800-luvun lopusta palatsissa on toiminut kolme Strasbourgin tärkeimmistä museoista.
Ponts Couverts
Petite Francen länsilaidalla ovat Katetut sillat, Ponts Couverts: kolme siltaa ja neljä tornia, jotka muodostivat 1200-luvulla rakennetun puolustuslinjan Illjoen yli. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1230, ja sillat avattiin vuonna 1250. Jokainen silta oli aikoinaan katettu puukatolla, joka suojasi sodan aikana silloilla seisovia puolustajia. Katot purettiin vuonna 1784, mutta nimi Katetut sillat on säilynyt käytössä siitä asti. Puolustustehtävässä ne korvasi vuonna 1690 hieman ylävirtaan rakennettu Vaubanin pato.
Louise Weiss
Kuva: Diliff · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi siirrymme Euroopan kortteliin. Strasbourg on Euroopan parlamentin virallinen kotipaikka, ja parlamentin on kokoonnuttava täällä 12 kertaa vuodessa noin neljän päivän istuntoon. Kaikki parlamentin äänestykset on käytävä Strasbourgissa. Tärkeimmät istunnot pidetään Louise Weissin mukaan nimetyssä rakennuksessa, jonka aulassa on hänen pronssinen rintakuvansa. Lasiset ulkoseinät symboloivat avointa ja läpinäkyvää demokratiaa, ja katon keskeneräiseltä näyttävä muoto viittaa yhä jatkuvaan eurooppalaiseen hankkeeseen.
Lomakuume
