Tervetuloa Alanyaan! Olemme Turkin etelärannikolla Välimeren rannalla, noin 133 kilometriä Antalyasta itään. Alanya on suosittu rantalomakaupunki, mutta sen historia on pitkä: Taurusvuorten juurella mereen työntyvä pieni niemi on tehnyt siitä linnakkeen monille valtakunnille, Ptolemaioksista roomalaisiin, bysanttilaisiin ja osmaneihin. Suurimman merkityksensä kaupunki sai keskiajalla, kun Rumin seldžukkisulttaanikunta hallitsi sitä sulttaani Alaeddin Kayqubad Ensimmäisen johdolla. Kaupunki on saanut nimensä hänestä, ja hänen rakennuttamiaan ovat monet sen maamerkit. Lähdetään katsomaan niitä.
Alanya Castle
Kuva: Hydrox · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKorkealla yläpuolellasi, noin 250 metrin korkeudessa kallioisella niemellä, kohoaa Alanyan linna. Meri suojaa sitä kolmelta suunnalta, ja koko linnakompleksi kattaa noin 10 hehtaaria. Suurin osa linnasta rakennettiin 1200-luvulla, kun Alaeddin Keykubad Ensimmäinen oli valloittanut kaupungin vuonna 1220, ja se pystytettiin vanhempien bysanttilaisten ja roomalaisten linnoitusten jäänteiden päälle. Linnaa ympäröivä muuri on 6,5 kilometriä pitkä, ja siinä on 140 tornia. Yllättävää on, että vesihuoltoa varten linnaan rakennettiin 400 vesisäiliötä. Nykyään linna on ulkoilmamuseo.
Red Tower
Kuva: kallerna · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSataman rannassa seisoo Punainen torni, turkiksi Kızıl Kule, jota pidetään Alanyan symbolina, ja se on myös kaupungin lipussa. Sulttaani Ala ad-Din Kay Qubadh Ensimmäinen toi rakentajaksi taitavan arkkitehdin Ebu Ali Rehan Syyrian Alepposta, ja torni valmistui vuonna 1226. Kahdeksankulmainen punatiilinen torni on 33 metriä korkea, ja se suojasi vuodelta 1221 peräisin olevaa telakkaa. Se on kaupungin parhaiten säilynyt seldžukkirakennus. Tornissa toimii vuonna 1979 avattu etnografinen museo, ja torni oli aikanaan kuvattuna turkkilaisen 250 000 liiran setelin kääntöpuolelle.
Damlataş Cave
Kuva: BillBl · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsAlanyan linnan länsipuolella, aivan rannalla, avautuu Damlataşin luola, jonka suuaukko on kohti hiekkarantaa. Luola löytyi sattumalta vuonna 1948, kun louhoksesta otettiin kiveä Alanyan sataman rakentamiseen. Sisään johtaa 45–50 metriä pitkä ja 15 metriä korkea lieriömäinen onkalo, ja luola on täynnä tippukiviä, joiden muodostuminen on kestänyt 15 000 vuotta. Ilmassa on noin 10–12 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tavallisesti, kosteus on 95 prosenttia ja lämpötila pysyy 22–23 asteessa vuodenajasta riippumatta. Kansan suussa luolaa kutsutaan astmaa parantavaksi luolaksi.
Alanya Archaeological Museum
Kuva: Gmihail at Serbian Wikipedia · CC BY-SA 3.0 rs · Wikimedia CommonsKierroksen päättää Alanyan arkeologinen museo, joka perustettiin vuonna 1967. Kun museo avattiin, näyttelyesineet saatiin Ankaran Anatolian sivilisaatioiden museosta. Kokoelmissa on runsaasti keramiikkaa, marmoria, pronssia, lasia ja mosaiikkeja hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta ajalta, ja museossa on myös etnografinen osasto. Erityisen huomionarvoinen on 52 senttimetriä korkea pronssinen Herakles-patsas 100-luvulta. Etsi myös kaksi hyvin säilynyttä amforaa, jotka kalastajat nostivat merestä.
Lomakuume
