Tervetuloa Fethiyeen! Olemme Lounais-Turkissa Välimeren rannikolla, suojaisan Fethiyenlahden rannalla meren ja Taurusvuorten välissä. Kaupungin juuret ulottuvat muinaiseen Telmessokseen, joka oli aikanaan Lyykian suurin kaupunki. Vuonna 1968 Fethiyeä koetteli tuhoisa maanjäristys, ja siksi useimmat sen rakennukset ovat sitä nuorempia. Matkailu on kaupungin tärkeä elinkeino, eikä ihme: lähistöllä on turkoosi laguuni, hylätty kreikkalaiskylä, kallioon hakattuja hautoja, syvä kanjoni ja perhosten laakso. Lähdetään matkaan.
Ölüdeniz
Kuva: Andrzej Szkopiński · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 14 kilometriä Fethiyestä etelään, Babadağ-vuoren juurella, on Ölüdeniz. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti Kuollutta merta, koska vesi pysyy tyynenä myrskylläkin, ja virallisesti paikkaa kutsutaan Siniseksi laguuniksi. Lahden suulla on hiekkainen poukama, vaikka itse ranta on pikkukivistä. Meriveden turkoosin ja akvamariinin sävyt ovat kuuluisia, ja ranta on saanut virallisen Sinisen lipun. Laguuni on kansallinen luonnonsuojelualue, jolle rakentaminen on ehdottomasti kielletty.
Kayaköy
Kuva: Wikitestaccountlogin · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 8 kilometriä Fethiyestä etelään on Kayaköy, kylä, joka on lähes autio. Antiikin aikana sitä kutsuttiin kreikaksi Karmylessokseksi, ja nimi muuttui vuosisatojen kuluessa Leivissiksi. Kylän asukkaat olivat kreikkaa puhuvia ortodoksikristittyjä, jotka elivät turkkia puhuvien muslimihallitsijoidensa kanssa suhteellisen sovussa 1300-luvulta aina 1900-luvun alkuun. Kreikan–Turkin sodan ja vuoden 1923 Lausannen sopimuksen jälkeen kylän ortodoksiasukkaat joutuivat lähtemään. Hiljaiset kivitalojen rauniot rinteillä muistuttavat tästä väestönvaihdosta.
Telmessos
Kuva: Luigi Mayer · Public domain · Wikimedia CommonsNykyisen Fethiyen paikalla oli muinoin Telmessos, Lyykian suurin kaupunki Karian rajan tuntumassa. Sen hyvin suojattu satama erottuu lahdesta saaren ansiosta. Kaupunki mainitaan jo heettiläisissä asiakirjoissa 1200-luvulla ennen ajanlaskun alkua nimellä Kuwalapašša, ja lyykiaksi sitä kutsuttiin nimellä Telebehi. Rautakaudella Telmessos kukoisti ja oli kuuluisa ennustajien koulustaan. Yllättävää kyllä, sen ennustajilta kysyi neuvoa jopa Lyydian kuningas Kroisos ennen kuin hän julisti sodan Kyyrokselle. Kaupunki kuului myöhemmin Deloksen liittoon.
Tlos
Kuva: Dosseman · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTlos oli yksi Lyykian vanhimmista ja suurimmista kaupungeista. Se sijaitsee Xanthos-laakson itäpuolella kallioisella kumpareella, joka päättyy lännessä, pohjoisessa ja koillisessa lähes pystysuoriin jyrkänteisiin. Kreikkalainen nimi Tlos tulee lyykialaisesta nimestä Tlawa, ja heettiläisissä asiakirjoissa kaupunki mainitaan nimellä Dalawa jo 1400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että kaupungin synty alkoi yli 4000 vuotta sitten. Vuonna 540 ennen ajanlaskun alkua persialaiset valloittivat Lyykian, ja Tlos menetti itsenäisyytensä, mutta vaurastui persialaisvallan aikana.
Saklıkent National Park
Kuva: Cobija · CC0 · Wikimedia CommonsSaklıkentin kansallispuisto on oikeastaan kanjoni, ja sen nimi tarkoittaa turkiksi kätkettyä kaupunkia. Kanjoni on 300 metriä syvä ja 18 kilometriä pitkä, mikä tekee siitä yhden maailman syvimmistä. Virtaava vesi on kuluttanut sen kallioon tuhansien vuosien aikana. Talvella vedenpinta nousee, joten syvemmät osat ovat avoinna vain kesällä. Huhtikuun jälkeen, kun Taurusvuorten lumet ovat sulaneet, kanjonissa voi kävellä 4 kilometrin matkan. Koko pituuden läpi pääsee vain ammattivarustein ja kanjonointitaidoin, ja reitillä on noin 30 vesiputousta.
Butterfly Valley
Kuva: faktor1komma5 /by Claus P. Heibel · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKierroksen päätteeksi saavumme Perhoslaaksoon, turkiksi Kelebekler Vadisi. Laakso on 1975 metriä korkean Babadağ-vuoren juurella, ja se avautuu leveälle hiekkarannalle. Kapea kanjoni on 3–4 kilometriä pitkä, ja sen jyrkät seinämät kohoavat 350–400 metrin korkeuteen. Laakson polku vie kahdelle pienelle vesiputoukselle, jotka putoavat 60 metristä ympäri vuoden. Nimensä laakso on saanut perhosista: tutkijat ovat kirjanneet täältä 105 perhoslajia ja 147 kasvilajia. Kalliolla laakson yllä kulkee tie Ölüdenizistä Uzunyurtiin.
Lomakuume
