Tervetuloa Gaziantepiin! Olemme Turkin eteläosassa lähellä Syyrian rajaa, noin 185 kilometriä Adanasta itään ja 97 kilometriä Aleposta pohjoiseen. Kaupunki tunnettiin historiallisesti nimellä Aintab, ja arkikielessä sitä kutsutaan yhä Antepiksi. Etuliite Gazi lisättiin nimeen vuonna 1921, ja se tarkoittaa turkiksi voitokasta soturia. Gaziantep on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti asutuista kaupungeista, ja se sijaitsee muinaisen Zeugman lähellä. Lähdetään kierrokselle maailman suurimpaan mosaiikkimuseoon, kaupungin linnaan ja vanhoihin pyhäkköihin, ja lopuksi Eufratin rannalle.
Zeugma Mosaic Museum
Kuva: Klaus-Peter Simon · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Zeugman mosaiikkimuseo, maailman suurin mosaiikkimuseo. Se avattiin yleisölle 9. syyskuuta 2011, ja se ohitti Tunisin Bardon kansallismuseon maailman suurimpana. Museon hellenistiset ja roomalaiset mosaiikit ovat peräisin Zeugmasta, jonka kerrotaan perustaneen Seleukos Ensimmäinen, Aleksanteri Suuren entinen upseeri. Aarteet olivat melko tuntemattomia vuoteen 2000 asti, jolloin uusien Eufratin patojen suunnitelmat uhkasivat upottaa suuren osan Zeugmasta veden alle. Yllättävää kyllä, museorakennus ja sen esineet selvisivät vuoden 2023 maanjäristyksestä vahingoittumattomina, vaikka suuri osa Gaziantepista vaurioitui pahoin.
Gaziantep Castle
Kuva: Mxcil · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaupungin keskellä kummulla kohoaa Gaziantepin linna. Heettiläiset käyttivät kukkulaa ensin tähystyspaikkana, ja roomalaiset laajensivat sen linnaksi toisella ja kolmannella vuosisadalla. Bysantin keisari Justinianus Ensimmäinen laajensi ja kunnosti sitä edelleen. Pyöreän linnan ympärysmitta on 1 200 metriä, ja sen kivimuureissa on 12 vartiotornia. Linna oli tärkeä Turkin vapaussodassa, ja siinä toimii panoraamamuseo, joka kertoo kaupungin puolustamisesta ranskalaisia joukkoja vastaan. Linna vaurioitui pahoin helmikuun 2023 maanjäristyksissä.
Liberation Mosque
Kuva: HALUK COMERTEL · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsTepebaşın kaupunginosassa seisoo Vapautuksen moskeija, joka rakennettiin alun perin armenialaiseksi apostoliseksi kirkoksi, Pyhän Jumalansynnyttäjän katedraaliksi. Sen suunnitteli sulttaani Abdülhamid Toista palvellut armenialainen arkkitehti Sarkis Balyan, ja se rakennettiin vuosina 1892–1893. Rakennuksen historia on raskas: vuonna 1915 armenialaisten kansanmurhan aikana lähes kaikki Gaziantepin armenialaiset karkotettiin Syyrian autiomaahan, ja kirkko suljettiin. Sen jälkeen sitä käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin, ja 1920-luvun alusta 1970-luvulle se toimi vankilana. Vuonna 1986 rakennus muutettiin moskeijaksi.
Alaüddevle Mosque
Kuva: Dosseman · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsTämä on Alaüddevlen moskeija, joka rakennettiin turkmeenisen Dulkadirin ruhtinaskunnan hallitsijan Ala al-Dawla Bozkurt Beyn aikana. Sen uskotaan valmistuneen ennen vuotta 1515, jolloin Bozkurt Bey kuoli. Yllättävä yksityiskohta on, että rakentamista valvoivat armenialaiset, arkkitehti Armenak Effendi ja työnjohtaja Kirkor. Siksi moskeijassa on paikallisten kirkkojen piirteitä: sen rukoussyvennyksessä on päätykolmio ja pylväitä. Moskeija vaurioitui helmikuussa 2023 kahdessa peräkkäisessä maanjäristyksessä.
Rumkale
Kuva: Carole Raddato from Frankfurt, Germany · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsRetken päätteeksi saavumme Rumkaleen, raunioituneeseen linnoitukseen Eufrat-joen rannalla. Nimi tarkoittaa roomalaista linnaa. Bysantin aikana linnoitus oli syyrialaisortodoksisen piispan istuin, ja 1000-luvulla siitä kehittyi kaupunki, kun armenialainen siviiliväestö kasvoi. Vuonna 1116 Edessan Baldwin Toinen pakotti paikallisen hallitsijan luovuttamaan maansa ristiretkeläisvaltioille. Vuosien 1148 ja 1150 välillä katolikos Grigor Kolmas osti linnoituksen, ja siitä tuli armenialaisen apostolisen kirkon päämaja. Se tarjosi silti tilaa myös syyrialaisortodoksisille ja katolisille edustajille.
Lomakuume
