Tervetuloa Aleksandriaan, Egyptin toiseksi suurimpaan kaupunkiin! Kaupunki sijaitsee Niilin suistossa kapealla kannaksella, joka erottaa Välimeren murtovetisestä Marioutjärvestä. Nimensä se on saanut Aleksanteri Suurelta, joka perusti kaupungin tammikuussa 331 eaa. Antiikin aikana Aleksandria oli kuuluisa kirjastostaan, ja nykyään uusi Bibliotheca Alexandrina houkuttelee kävijöitä edeltäjänsä tavoin ympäri maailmaa. Kaupungissa on myös Euroopan ja Välimeren maiden kulttuurien vuoropuhelua edistävän Anna Lindh -säätiön päämaja. Lähdetään kiertämään merenrantaa, linnoitusta, roomalaisia muistomerkkejä ja maanalaisia katakombeja.
Bibliotheca Alexandrina
Välimeren rannalla kohoaa Bibliotheca Alexandrina, kirjasto-, museo- ja kongressikeskus, jonka uudisosa valmistui vuonna 2002. Se kunnioittaa legendaarisen antiikin Aleksandrian kirjaston muistoa, ja se on rakennettu paikalle, jolla vanhan kirjaston arvellaan sijainneen. Uudisosan suunnitteli norjalainen Snøhetta yhdessä egyptiläisen Hamza Associatesin kanssa. Sisäpihalta pääsee kolmeen suuntaan: kongressikeskukseen, jonka suurimmassa salissa on 1638 istumapaikkaa, planetaarioon ja museoihin sekä varsinaisiin kirjastotiloihin.
Qajitbein linnoitus
Kuva: Hmkree · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsFaroksen saaren pohjoiskärjessä sataman suulla seisoo Qaitbayn linnoitus. Mamelukkisulttaani Qaitbay rakennutti sen 1470-luvun lopulla, ja valmistuttuaan se oli yksi Välimeren huomattavimmista merilinnoituksista. Paikka on historiallinen: linnoitus pystytettiin kohtaan, jossa oli seissyt kuuluisa Faroksen majakka, joka oli tuolloin jo raunioina. Linnoitus vartioi yhä Aleksandrian sataman suuta.
Pompeiuksen pylväs
Kuva: Roland Unger · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa niin sanottu Pompeiuksen pylväs, roomalainen voitonpylväs. Nimi on harhaanjohtava, sillä pylväs pystytettiin itse asiassa keisari Diocletianuksen kunniaksi, ja siksi sitä kutsutaan oikeammin Diocletianuksen pylvääksi. Valtavan korinttilaisen pylvään huipulla seisoi alun perin jättimäinen porfyyrinen patsas haarniskaan pukeutuneesta keisarista. Pylväs sijaitsee nykyään raunioina olevan Serapeumin temppelialueen itälaidalla, ja se on Aleksandrian ainoa yhä alkuperäisellä paikallaan seisova antiikin muistomerkki.
Catacombs of Kom El Shoqafa
Kuva: Bilal Detailz · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt laskeudumme Kom El Shoqafan katakombeihin, joita pidetään yhtenä keskiajan seitsemästä ihmeestä. Nimi tarkoittaa sirpaleiden kumpua. Kalliopohjaan 100-luvulla louhitussa hautakammiossa sekoittuvat roomalaiset, kreikkalaiset ja egyptiläiset piirteet: jotkin patsaat ovat egyptiläistyylisiä mutta pukeutuneet roomalaisiin vaatteisiin ja kampauksiin. Alas johtaa kierreportaikko, jonka keskeltä vainajat laskettiin hautoihin. Yllättävä yksityiskohta: katakombit löydettiin uudelleen vuonna 1900, kun aasi putosi vahingossa sisäänkäyntikuiluun.
Montaza Palace
Kuva: Ashraf f. bakry · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKaupungin keskustasta itään, matalalla tasanteella Välimeren rannan yllä, on Montazan palatsi. Kokonaisuuteen kuuluu palatsi, museo ja laajat puutarhat, ja se sijaitsee Montazan kaupunginosassa. Palatsin puutarhat ulottuvat meren tuntumaan, joten täällä voi kävellä vehreydessä ja katsella samalla Välimeren rantaa. Se on rauhallinen paikka keskustan vilinän jälkeen.
Abu al-Abbas al-Mursi Mosque
Kuva: Argenberg · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi tulemme Abu al-Abbas al-Mursin moskeijaan Anfoushin kaupunginosassa. Se on moskeija, mausoleumi ja sufilainen pyhäkkö 1200-luvulta, ja se on nimetty samalla vuosisadalla eläneen mystikon Abu al-Abbas al-Mursin mukaan. Hänet on haudattu tänne yhdessä Ashraf-suvun jäsenten kanssa. Kiinnostava yksityiskohta: moskeijan vieressä ovat myös Al-Busirin ja Sidi Yaqut al-Arshin moskeijat, ja kaikki kolme avautuvat samalle keskuspihalle. Muistathan, että kyseessä on toimiva pyhäpaikka.