Tervetuloa Gizaan, Egyptin kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin! Giza sijaitsee Niilin länsirannalla vastapäätä Kairon keskustaa, ja se kuuluu Suur-Kairon alueeseen. Alle 30 kilometrin päässä etelässä oli Memfis, yhdistyneen Egyptin pääkaupunki faarao Narmerin aikaan. Giza tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea Gizan tasangosta, jolla seisovat maailman vaikuttavimpiin kuuluvat muinaismuistot: suuri sfinksi sekä Kheopsin, Khefrenin ja Menkauren pyramidit. Lähdetään tasangolle pyramidien juurelle, tutustutaan sitten uuteen suureen museoon ja lopuksi Sakkaran vanhoihin hautoihin.
Gizan pyramidit
Kuva: KennyOMG · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi levittäytyy Gizan pyramidialue Länsiaavikon reunalla, noin 13 kilometriä Kairon keskustasta lounaaseen. Pyramidit rakennettiin muinaisen Egyptin Vanhan valtakunnan neljännen dynastian aikana noin vuosina 2600–2500 ennen ajanlaskun alkua, ja ne ovat faaraoiden Kheopsin, Khefrenin ja Mykerinoksen hautamuistomerkkejä. Niiden vieressä lepää Gizan sfinksi, ja alueelta on löytynyt myös temppeleitä, hautausmaita ja työläiskylän jäänteet. Kheopsin suuri pyramidi kuuluu antiikin seitsemään maailmanihmeeseen, ja se on niistä ylivoimaisesti vanhin ja ainoa yhä pystyssä oleva. Alue on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1979. Pyramidien sisälle pääsee, mutta yleensä vain yksi pyramidi kerrallaan on avoinna yleisölle.
Kheopsin pyramidi
Kuva: Douwe C. van der Zee · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt seisot Kheopsin pyramidin eli Suuren pyramidin juurella. Se on Egyptin pyramideista suurin ja muinaisen maailman seitsemästä ihmeestä vanhin, ja ainoa, joka on säilynyt pääosin ehjänä. Pyramidi oli neljännen dynastian faarao Kheopsin hauta, ja sitä rakennettiin noin 26 vuotta. Alun perin se kohosi 146,6 metriin, ja se oli maailman korkein ihmisen rakentama rakennelma yli 3 700 vuoden ajan. Sileä valkoinen kalkkikivipäällys on vuosisatojen mittaan enimmäkseen viety pois, joten näet nyt pyramidin ytimen, joka on noin 138,5 metriä korkea.
Gizan sfinksi
Kuva: Hesham Ebaid · CC0 · Wikimedia CommonsTässä lepää Gizan suuri sfinksi, ihmiskasvoinen leijona. Arabiaksi sitä kutsutaan nimellä abu al-Hawl, kauhun isä. Se on veistetty suoraan tasangon kalkkikivikalliosta, ja se katsoo itään. Sfinksi on Egyptin vanhin tunnettu monumentaaliveistos, pituudeltaan noin 73 metriä ja korkeudeltaan 20 metriä. Se tehtiin vanhan valtakunnan aikana joko faarao Kheopsin tai Khefrenin hallitessa. Yllättävää on, että tutkijat eivät edelleenkään ole yksimielisiä siitä, kenen kasvot sfinksiin on veistetty.
Khefrenin pyramidi
Kuva: M1chu · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKeskimmäinen pyramidi on Khefrenin pyramidi, ryhmän toiseksi korkein ja toiseksi suurin. Se on neljännen dynastian faarao Khefrenin hauta. Katso pyramidin huippua tarkkaan: se on kolmesta pyramidista ainoa, jonka huipulla on yhä jäljellä alkuperäistä päällystettä. Khefren hallitsi Egyptiä noin vuosina 2558–2532 eaa.
Suuri egyptiläinen museo
Kuva: Atelier Brückner (company) · Public domain · Wikimedia CommonsPyramidien lähellä on Suuri egyptiläinen museo, joka avattiin 1. marraskuuta 2025. Se on maailman suurin arkeologinen museo. Uusi museo päätettiin rakentaa, koska Kairon egyptiläinen museo oli käynyt liian ahtaaksi, eikä näytteille voitu asettaa kuin osaa esineistä. Suunnittelukilpailun voitti vuonna 2002 irlantilainen Heneghan Peng -arkkitehtitoimisto. Museoon tuotiin muun muassa Tutankhamonin kuolinnaamio, ja sen kokoelmiin on määrä sijoittaa yli 100 000 muinaisegyptiläistä esinettä, joista osaa ei ole koskaan aiemmin nähty näyttelyssä.
Sakkara
Kuva: Charles J. Sharp · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen lopuksi suuntaamme Sakkaraan, muinaisen pääkaupungin Memfiksen hauta-alueelle noin 30 kilometriä Kairosta etelään. Täällä seisoo faarao Djoserin porraspyramidi kolmannen dynastian ajalta, historian vanhin tunnettu kokonainen kivirakennusten kompleksi. Sen jälkeen moni muu faarao rakennutti tänne oman pyramidinsa, ja alueella on myös satoja hautoja, joista vanhimmat ovat ensimmäisen dynastian ajalta. Sakkara pysyi tärkeänä hautausten ja kulttimenojen paikkana yli 3000 vuotta, aina Ptolemaioiden ja Rooman aikaan. Yllättävää on, että nimen alkuperä on epäselvä: sitä on johdettu niin hautajumala Sokarista kuin paikallisesta heimosta. Sakkara kuuluu Memfiksen nekropoliksen maailmanperintökohteeseen.
Lomakuume
