Tervetuloa Novosibirskiin, Siperian suurkaupunkiin Ob-joen rannoilla! Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Pietarin jälkeen, ja se on myös koko Pohjois-Aasian suurin kaupunki. Se perustettiin vuonna 1893 kohtaan, jossa tuleva Siperian rata ylitti Obin, ja alkuperäinen nimi Novonikolajevsk kunnioitti keisari Nikolai Toista. Nykyisen nimensä kaupunki sai vuonna 1926. Toisen maailmansodan sytyttyä tänne siirrettiin lukuisia tehtaita Venäjän ydinalueilta, ja kaupungista kasvoi yksi Siperian suurimmista teollisuuskeskuksista. Lähdetään kierrokselle oopperan, kirkkojen, eläintarhan ja tiedekaupungin pariin.
Novosibirsk Opera and Ballet Theatre
Kuva: Vadim Indeikin · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsLeninin aukion laidalla, aivan kaupungin keskustassa, kohoaa Novosibirskin ooppera- ja balettiteatteri. Rakennus valmistui helmikuussa 1944 keskellä sotaa, ja ensimmäinen esitys nähtiin 12. toukokuuta 1945. Teatteri on fyysisesti valtava, suurempi kuin Moskovan kuuluisa Bolshoi-teatteri, jonka nimi tarkoittaa suurta teatteria. Rakennus koostuu kymmenestä osasta, ja sen sydän on sylinterin muotoinen katsomo pyöreine lämpiöineen. Näyttämöosa on 30 metriä syvä. Vuoden 2005 uudistuksen jälkeen teatteria kuvattiin Venäjän parhaiten varustelluksi.
Alexander Nevsky Cathedral
Kuva: A.Savin · FAL · Wikimedia CommonsEdessäsi on Aleksanteri Nevskin katedraali, ortodoksinen kirkko ja yksi Novonikolajevskin ensimmäisistä kivirakennuksista. Se rakennettiin uusbysanttilaiseen tyyliin vuosina 1896–1899, ja se vihittiin 29. joulukuuta 1899. Katedraaliksi kirkko tuli vuonna 1915. Rakennus oli samalla muistomerkki keisari Aleksanteri Kolmannelle, joka käynnisti Siperian radan rakentamisen. Juuri rata synnytti koko kaupungin uudeksi rautatieasemaksi. Neuvostoviranomaiset sulkivat katedraalin vuonna 1937, mutta Kiovan Rusin kääntymisen tuhatvuotisjuhlan aikaan alkoi liike sen palauttamiseksi, ja vuonna 1989 kirkko avattiin uudelleen.
Saint Nicholas Chapel
Kuva: Brian Jeffery Beggerly · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsKeskustan piirissä seisoo pieni Pyhän Nikolaoksen kappeli, venäläinen ortodoksinen kappeli. Sen suunnitteli arkkitehti Andrei Krjatškov, ja se rakennettiin vuosina 1914–1915. Neuvostovalta purki kappelin vuonna 1930, mutta vuonna 1993 se rakennettiin uudelleen arkkitehti Pjotr Tšernobrovtsevin johdolla. Näet siis rakennuksen, joka on palannut paikalleen yli kuuden vuosikymmenen jälkeen.
Novosibirsk Zoo
Kuva: zeleninsam · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsSeuraavaksi suuntaamme Novosibirskin eläintarhaan, joka on nimetty Rostislav Šilon mukaan. Se on sekä tieteellinen laitos että suosittu matkailukohde, jossa elää tuhansia eläimiä satojen lajien edustajina, ja se osallistuu uhanalaisten lajien tarhakasvatusohjelmiin. Tarinan alku on vaatimaton: kaikki alkoi Maksim Zverevin johtamasta pienestä eläintarhasta, joka kuului vuonna 1933 perustettuun lasten tekniikka- ja maatalousasemaan. Kaupungin vuoden 1937 yleiskaava sisälsi eläintarhan, mutta sota keskeytti työt, ja virallisesti se perustettiin vasta 29. elokuuta 1948.
Akademgorodok
Kuva: Minsvyaz.ru · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 20 kilometriä keskustasta etelään, koivu- ja mäntymetsän keskellä lähellä Novosibirskin tekojärven rantaa, sijaitsee Akademgorodok, tiedekaupungin erityisaseman saanut alue. Sen perusti 1950-luvulla akateemikko Mihail Lavrentjev, Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian osaston johtaja. Täällä toimivat Novosibirskin valtionyliopisto, kymmeniä tutkimuskeskuksia sekä maatalous- ja lääketieteen akatemiat. Neuvostoaikana Akademgorodok oli etuoikeutettu yhteisö: asukkaille taattiin ruokatavaroita, joita muualla oli vaikea saada, ja tiedeakatemian jäsenet saivat asua huviloissa. Tiedemiesten talossa on 100 000 niteen kirjasto ja konserttisali.
Novosibirsk State Art Museum
Kuva: A.Savin · FAL · Wikimedia CommonsKrasnyi-prospektilla on Novosibirskin valtiollinen taidemuseo. Se perustettiin vuonna 1958 alueelliseksi taidegalleriaksi, ja aluksi se toimi viisikerroksisen kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Vuonna 1982 galleria muutti Sibrevkomin rakennukseen, jonka arkkitehti Andrei Krjatškov suunnitteli ja joka valmistui vuonna 1926. Rakennus on itsessäänkin suojeltu kulttuuriperintökohde. Nykyisen nimensä museo sai vuonna 2004.
Lomakuume
