Tervetuloa Pietariin! Olemme Suomenlahden pohjukassa Nevan suistossa, osin Karjalankannaksella ja suiston saarilla. Tsaari Pietari Suuri perusti kaupungin vuonna 1703 suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan, Nevanlinnan, paikalle. Pietari oli Venäjän keisarikunnan pääkaupunki koko sen olemassaolon ajan, kunnes neuvostovalta siirsi hallintonsa Moskovaan maaliskuussa 1918. Kaupunki on tunnettu myös nimillä Petrograd ja Leningrad, ja sitä kutsutaan Venäjän pohjoiseksi pääkaupungiksi. Noin 5,6 miljoonan asukkaan Pietari on maailman pohjoisin miljoonakaupunki. Lähdetään kierrokselle palatsien, kultakupolien ja kanavien kaupunkiin.
Eremitaaši
Kuva: GAlexandrova · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Eremitaaši, yksi maailman suurimmista taide- ja kulttuurihistoriallisista museoista. Sen perusti vuonna 1764 keisarinna Katariina Suuri, kun hän osti maalauskokoelman berliiniläiseltä kauppiaalta, ja yleisölle museo on ollut avoinna vuodesta 1852. Museo täyttää Palatsirantaa reunustavat historialliset rakennukset, joista tunnetuin on keisarien entinen asuinpaikka Talvipalatsi. Kokoelmissa on yli kolme miljoonaa esinettä kivikaudelta nykyaikaan, ja niistä vain pieni osa on pysyvästi esillä. Erityisen kuuluisa on länsimaisen maalaustaiteen kokoelma: italialaista renessanssia sekä hollantilaista, flaamilaista ja ranskalaista barokkia. Yllättävä yksityiskohta: noin kolmannes kaikista esineistä kuuluu rahakokoelmaan. Varaa aikaa, sillä yhden päivän aikana ehtii nähdä vain murto-osan.
Talvipalatsi
Kuva: Godot13 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsPalatsiaukion ja Palatsirantakadun välissä levittäytyy Talvipalatsi, Romanovien virallinen asuinpaikka vuosina 1737–1917 ja malliesimerkki venäläisestä barokista. Nykyinen palatsi rakennettiin vuosina 1754–1762 arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan, ja sitä pidetään hänen luomistyönsä huippuna. Sen tilasi keisarinna Elisabet, joka kuoli juuri ennen palatsin valmistumista. Yllättävää on, että tämä on jo neljäs rakennus samalla paikalla. Vuonna 1837 palatsi vaurioitui pahoin tulipalossa ja rakennettiin heti uudelleen. Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 täällä kokoontui hetken väliaikainen hallitus, ja nykyään tiloja käyttää Eremitaaši.
Kristuksen ylösnousemuksen katedraali
Kuva: Je-str · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsGribojedovin kanavan varrella kohoaa Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, jota kutsutaan Verikirkoksi. Nimi kertoo synkästä taustasta: kirkko rakennettiin vuosina 1883–1907 Aleksanteri Kolmannen käskystä paikalle, jossa hänen isänsä Aleksanteri Toinen murhattiin vuonna 1881. Arkkitehti Alfred Parlandin suunnittelema uusbysanttilainen kirkko sai esikuvansa Moskovan Pyhän Vasilin katedraalista, minkä huomaat värikkäistä kupoleista. Kirkon asema oli poikkeuksellinen: siellä ei pidetty tavallisia jumalanpalveluksia eikä kastettu lapsia, vaan toimitettiin päivittäin sielunmessuja murhatun keisarin muistoksi.
Pietarhovin palatsi
Kuva: Ninara from Helsinki, Finland · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsTeemme retken 29 kilometrin päähän Pietarista, Pietarhoviin. Täällä on palatsikokonaisuus, jonka Pietari Suuri rakennutti 1700-luvun alkupuolella kesäpalatsikseen. Siihen kuuluvat Suuri palatsi, laaja puisto sekä pienemmät palatsit, kuten tiilinen Mon Plaisir, Marly ja Cottage-palatsi. Keisariperhe vietti täällä kesiään aina vuoden 1917 vallankumoukseen asti. Saksalaismiehityksen aikana vuosina 1941–1944 alue tuhoutui lähes täysin. Sodan jälkeen se kunnostettiin, ja vuonna 1964 osa Suuresta palatsista avattiin jälleen yleisölle. Kaikki näkemäsi on siis pitkälti jälleenrakennettua loistoa.
Iisakinkirkko
Kuva: Florstein ( Telegram: WikiPhoto.Space ) · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKohota katseesi Iisakinkirkon kultaiseen kupoliin, joka näkyy joka puolelle kaupunkia. Siihen on käytetty sata kiloa kultaa. Kupolin korkeus on 101,5 metriä, ja kirkkoa pidetään maailman neljänneksi korkeimpana kupolirakennuksena. Rakentaminen kesti 40 vuotta, vuodesta 1818 vuoteen 1858, ja siitä suomen kieleen on jäänyt sanonta rakentaa kuin Iisakinkirkkoa, kun jokin ei tunnu koskaan valmistuvan. Kirkko on nimetty bysanttilaisen munkin, Pyhän Iisak Dalmatialaisen, mukaan. Hänen muistopäivänään Pietari Suuri oli syntynyt, ja Iisak oli Romanovien suojeluspyhimys.
Pietari-Paavalin linnoitus
Kuva: Godot13 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsJänissaarella Nevan rannalla on Pietari-Paavalin linnoitus. Pietari Suuri perusti sen 16. toukokuuta 1703 suurta Pohjan sotaa varten. Ensin linnoitus tehtiin puusta, ja kivirakenteet valmistuivat vaiheittain vuosina 1706–1740. Yllättävää kyllä, sitä ei koskaan tarvittu sotatoimissa, koska Kronstadtin merilinnoitus otti sen tehtävän. Linnoituksen katedraaliin on haudattu kaikki Venäjän keisarit Pietari Suuresta lähtien, ja muureissa on säilytetty myös poliittisia vankeja. Kuuntele keskipäivällä: eräältä bastionilta ammutaan joka päivä tykillä merkkilaukaus, tsaarien aikainen perinne.
Katariinan palatsi
Kuva: Alexander2018 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 25 kilometriä Pietarista kaakkoon, Puškinin kaupungissa entisessä Tsarskoje Selossa eli Tsaarin kylässä, on Katariinan palatsi. Tämä venäläis-italialaista barokkia edustava palatsi oli alun perin keisarien kesäasunto. Tarina alkoi vaatimattomasti: vuonna 1710 Pietari Suuri luovutti 65 metriä korkealla kukkulalla sijainneen puisen yksikerroksisen kartanon tulevalle vaimolleen Katariina Ensimmäiselle. Kylän nimi muuttui vähitellen Sarskoje Selosta Tsarskoje Seloksi. Palatsin kuuluisin huone on Meripihkahuone, jonka nimi kertoo, millaista loistoa sisällä odottaa.
Nevski prospekt
Kuva: A.Savin · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävellään Nevski prospektilla, Nevan valtakadulla, joka on Pietarin pääkatu. Sen suunnitteli Pietari Suuren palveluksessa toiminut ranskalainen arkkitehti Alexandre Le Blond Moskovaan johtavan maantien alkuosaksi. Katu alkaa Amiraliteetista, kulkee Moskovan asemalle ja jatkuu pienen mutkan jälkeen Aleksanteri Nevskin luostarille asti. Varrella on monia kaupungin tärkeimpiä rakennuksia, kuten Kazanin katedraali, Stroganovin palatsi, Gostinyi Dvor -tavaratalo ja Venäjän kansalliskirjasto. Yllättävä yksityiskohta: vuosina 1918–1944 kadun nimi oli Lokakuun 25. päivän valtakatu.