Tervetuloa İzmiriin! Olemme Turkin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Istanbulin ja Ankaran jälkeen, Anatolian Egeanmeren rannikolla İzmirinlahden pohjukassa. Täällä on Turkin toiseksi suurin satama, ja kaupunki on pitkään ollut yksi tärkeimmistä kauppakaupungeista. Kirjattua kaupunkihistoriaa on yli 3 000 vuoden ajalta, ja ihmisasutusta on ollut jopa 8 500 vuotta. Antiikin aikana kaupunki tunnettiin nimellä Smyrna, ja nimi oli monissa kielissä käytössä noin vuoteen 1930 saakka. Lähdetään kierrokselle basaarin kujille, kellotornin juurelle, antiikin torille ja linnavuorelle.
Kemeraltı
Kuva: Olgunkin · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAstumme Kemeraltın historialliselle basaarialueelle, joka on yhä yksi İzmirin vilkkaimmista kaupunginosista. Basaari ulottuu antiikin Smyrnan torin tasolta aina Konakin aukion rantaan asti. Alun perin se muodostui yhden pitkän kadun varrelle, jota keskiajalla kutsuttiin Mevlevien kaduksi alueella sijainneen sufiveljeskunnan kokoontumistalon mukaan. 1600-luvulla katu täytettiin, jolloin basaari pääsi laajenemaan. Merkittävä virstanpylväs oli vuonna 1592 rakennettu Linnoitusmoskeija eli Hisarin moskeija, İzmirin vanhin ja merkittävin osmanien aikainen maamerkki.
İzmir Clock Tower
Kuva: User:Sailko · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKonakin aukiolla edessäsi seisoo İzmirin kellotorni, jota pidetään kaupungin päämaamerkkinä. Se on jopa kaupungin vaakunassa. Torni rakennettiin sulttaani Abdülhamid Toisen valtaannousun 25-vuotisjuhlan kunniaksi, ja sen suunnitteli levanttilainen ranskalainen arkkitehti Raymond Charles Péré. Torni vihittiin käyttöön 1. syyskuuta 1901, täsmälleen juhlapäivänä. Sen huippu tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 1928 ja 1974. Rauta- ja lyijyrunkoinen torni on 25 metriä korkea, ja sen juurella on neljä suihkulähdettä. Yllättävä yksityiskohta: vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeisten mielenosoitusten aikana tornin kello varastettiin.
Agora of Smyrna
Kuva: CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNyt seisomme Smyrnan agoralla, antiikin aikaisella torilla keskellä nykyistä İzmiriä. Kreikkalaiset rakensivat sen 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua, mutta vuonna 178 maanjäristys tuhosi sen. Rooman keisari Marcus Aurelius määräsi torin rakennettavaksi uudelleen. Kaivaukset alkoivat vuonna 1933, ja alueella voit nähdä muun muassa Faustinan portin, antiikin kadun, pylväshalleja ja korinttilaisen pylväikön. Erikoisuutena alueella on myös osmanien aikainen muslimihautausmaa. Vuonna 2020 agora liitettiin osana İzmirin historiallista satamakaupunkia Unescon maailmanperintöehdokkaiden listalle.
Kadifekale
Kuva: Mr. E. Unlu · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsKiipeämme nyt Kadifekaleen, jonka nimi tarkoittaa turkiksi samettilinnaa. Linna kohoaa Pagos-vuorella 186 metrin korkeudessa noin kahden kilometrin päässä rannasta, ja täältä avautuu näkymä suureen osaan kaupunkia ja İzmirinlahdelle. Linna rakennettiin 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset muurit rakennutti Aleksanteri Suuren seuraaja Lysimakhos, kun Smyrna perustettiin uudelleen ahtaalta Vanhan Smyrnan kummulta tälle vuorelle. Legendan mukaan Aleksanteri sai ajatuksen siirrosta levätessään täällä. Vuonna 2020 Kadifekale lisättiin Unescon maailmanperintöehdokkaiden listalle.
Asansör
Kuva: Yabancı · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Asansör, jonka nimi tarkoittaa hissiä ja tulee ranskan sanasta ascenseur. Rakennus valmistui Karataşin kaupunginosaan vuonna 1907. Sen rakennutti yleishyödyllisenä työnä varakas juutalainen pankkiiri ja kauppias Nesim Levi Bayraklıoğlu helpottamaan kulkua kapealta rannikolta rinteeseen. Hissi kuljetti ihmisiä ja tavaroita jyrkän kallion yli kaupunginosan kahden osan välillä. Myös rakennukselle johtava pieni katu sai nimen Asansör. 1940-luvulla kadulla asui laulaja Darío Moreno, joka myöhemmin nousi kuuluisuuteen, ja nykyään katu kantaa hänen nimeään.
Efesos
Kuva: Benh LIEU SONG · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPäiväretki vie meidät noin 70 kilometriä İzmiristä etelään Efesokseen, antiikin joonialaiseen kaupunkiin, joka oli yksi koko antiikin ajan merkittävimmistä kreikkalaisista kaupungeista. Kaupunki alkoi saada laajempaa mainetta 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua, kun sinne rakennettiin suuri Artemiin temppeli. Myöhemmin Efesos kuului muun muassa Persian ja Aleksanteri Suuren valtakuntiin, kunnes se liitettiin Roomaan. Roomalaisella kaudella kaupunki koki suurimman kukoistuksensa Aasian provinssin pääkaupunkina, ja se oli asukasluvultaan Rooman valtakunnan suurimpia. Efesoksesta tuli myös tärkeä varhaiskristillinen keskus ja pyhiinvaelluskohde.