Tervetuloa Enontekiölle, pohjoissaameksi Eanodat! Olemme Lapin luoteisimmassa kulmassa, kunnassa, joka rajautuu etelässä Ruotsiin ja pohjoisessa Norjaan. Kirkonkylä ja suurin taajama on Hetta, jossa asuu noin 800 ihmistä. Enontekiö on tuntureiden kuntaa: täällä sijaitsevat kaikki Suomen yli tuhatmetriset huiput ja 60 prosenttia maan tuntureista. Kunnan halki kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti, ja Kilpisjärveltä on 50 kilometrin vaellus Suomen korkeimpaan kohtaan Haltille. Aloitamme Hetan maisemista ja jatkamme sitten pitkän matkan luoteeseen Käsivarteen, Kilpisjärven tuntureille ja kolmen valtakunnan rajalle.
Ounastunturi
Kuva: Jussi Heikkilä · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHetasta etelään kohoaa Ounastunturi, 50 kilometriä pitkän Pallas-Ounastuntureiden ketjun pohjoisosa Muonion ja Enontekiön kunnissa. Sen erottaa Pallastuntureista Hannukuru. Ounastunturi on avaraa ja karua tunturiylänköä 400–500 metrin korkeudessa, ja korkeimmat huiput nousevat yli 700 metrin: eteläinen Outtakka 725 metriin ja pohjoinen Pyhäkero 713 metriin. Maisemiltaan se muistuttaa Käsivarren ja Norjan rajaseudun paljaita tuntureita. Yllättävä yksityiskohta: tunturin juurella pohjoisluoteessa on pitkä ja kapea Ounasjärvi, jonka pohjoisrannalla Hetta sijaitsee.
Pallas-Yllästunturi National Park
Kuva: M.P. · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsOunastunturi kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, Suomen kolmanneksi suurimpaan kansallispuistoon. Sen 1 026 neliökilometriä jakautuvat Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntiin. Maisemaa hallitsee noin sadan kilometrin mittainen tunturien ketju, jonka juurella kasvaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen taigaa. Puiston sisällä ovat myös Pallas-Ounastunturin ja Ylläs-Aakenuksen Natura 2000 -alueet. Kävijät arvostavat täällä erityisesti maisemia, laajaa polku- ja latuverkostoa sekä siisteyttä ja turvallisuutta. Yllättävä yksityiskohta: Pallastunturien maisema on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Kilpisjärvi
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNyt siirrymme kunnan luoteisimpaan kolkkaan Kilpisjärven kylään, Kilpisjärven rannalle Käsivarren peukaloon. Kylä on rakentunut Neljän tuulen tien varteen, ja lähin naapurikylä on Norjan Yykeänperä noin 50 kilometrin päässä vuonon rannalla. Matkailijoita käy vuosittain kymmeniä tuhansia, ja suurin osa heistä on norjalaisia. Kylässä toimii Helsingin yliopiston pohjoisin tutkimusasema. Yllättävä yksityiskohta: lähellä Kilpisjärveä on Suomen tieverkon korkein kohta, 565,8 metriä, ja järven yli katsoessa näet jo Ruotsin. Kylän tunnetuimmat nähtävyydet ovat Saanatunturi ja kolmen valtakunnan rajapyykki.
Saana
Kuva: Ximonic (Simo Räsänen) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKylän yllä kohoaa Saana, pohjoissaameksi Sána, 1 029 metriä korkea laakeapäinen tunturi. Se nousee 556 metriä Kilpisjärven pintaa ylemmäs ja sijaitsee Suomen ainoassa osassa, joka ulottuu Skandien vuoristoon. Kallioperä on samaa liusketta ja gneissiä kuin muualla vuoristossa. Huipulle noustaan laajojen näköalojen vuoksi, ja Saana onkin suosittu retkikohde. Yllättävä yksityiskohta: joulukuussa 2017, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, Saana valaistiin sinisellä valolla noin 2,5 miljoonan neliömetrin alalta, ja sitä kuvattiin maailman suurimmaksi taidevalaistukseksi.
Three-Country Cairn
Kuva: Azerty197666 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKierroksen päätepiste on Kolmen valtakunnan rajapyykki, jossa Suomen, Ruotsin ja Norjan rajat kohtaavat. Betoninen pyykki seisoo Koltajärvessä, ja se on samalla Ruotsin pohjoisin ja Manner-Suomen läntisin piste. Tämä on maailman pohjoisin kolmen valtion rajapiste. Raja Norjan ja Ruotsin välillä sovittiin Strömstadin sopimuksessa vuonna 1751. Kun Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809, raja päätettiin vetää jokia pitkin. Yllättävä yksityiskohta: rajapiste oli vuosikymmeniä merkitsemättä, kunnes Norja ja Venäjä päättivät vuonna 1887, että eteläinen joki onkin suurempi, ja kivinen muistomerkki pystytettiin paikalle vuonna 1897.
Lomakuume
