Tervetuloa Hyvinkäälle, Uudenmaan pohjoisosan rautatiekaupunkiin! Hyvinkää sijaitsee pääradan, Vantaanjoen ja Ensimmäisen Salpausselän varrella. Kunnaksi se itsenäistyi vuonna 1917, kauppala perustettiin vuonna 1926, ja vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista. 1900-luvun alussa paikka tunnettiin puhtaan ilman sanatoriopaikkakuntana, ja täällä asuivat ja lepäsivät taiteilijat, kuten Helene Schjerfbeck ja Tyko Sallinen. Myöhemmin kaupunki tuli tunnetuksi villateollisuudesta ja sitten hissi- ja nosturiteollisuudesta. Kierroksella nähdään rautatiemuseo, kolmioista koottu kirkko, historiallinen asema, kartanokylä ja päiväretkenä Nuuksion metsät.
Finnish Railway Museum
Kuva: Abc10 · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAloitetaan Suomen Rautatiemuseosta, rautatieliikenteen valtakunnallisesta vastuumuseosta. Se perustettiin Helsingissä vuonna 1898 ja siirrettiin Hyvinkäälle 1970-luvulla. Museo toimii Hanko–Hyvinkää-radan entisellä asema- ja varikkoalueella, joka on suojeltu ja peräisin 1870-luvulta: asemarakennuksen lisäksi siellä on veturitalli ja asuinrakennuksia. Näyttelyalaa on noin 5 000 neliömetriä. Kokoelmien helmiä ovat Venäjän keisarin vaunut, Suomen presidentin salonkivaunut ja Suomen vanhin säilynyt veturi vuodelta 1868. Yllättävä yksityiskohta on pihan pienoisrata: sen raideleveys on vain 184 millimetriä, ja kesäisin sillä ajetaan 1:8-mittakaavan kalustolla.
Hyvinkää Church
Kuva: Samppa Mustonen · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPääkadun Hämeenkadun varrella kohoaa Hyvinkään kirkko, jonka tunnistaa kaukaa pyramidimaisesta muodostaan. Sen suunnitteli professori Aarno Ruusuvuori, ja se valmistui vuonna 1961. Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi suuri osa rakennuksen muodoista on kolmioita. Pyramidimainen rakenne herätti aikanaan myös arvostelua. Sisällä valaistus ohjaa katseen alttarille, ja alttaritauluna on ikkuna, josta avautuu näkymä kirkkopuistoon. Kirkkosalissa on 630 istumapaikkaa, ja urkuparvelle ja yläsaliin mahtuu yhteensä 250 henkeä. Sakraalihopeat on valmistanut hopeaseppä Bertel Gardberg. Museovirasto on määritellyt kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Hyvinkää railway station
Kuva: Junafani · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHyvinkään rautatieasema on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan, Suomen ensimmäisen rautatien, alkuperäisistä asemista, ja se sijaitsee melko tarkasti radan puolivälissä. Yllättävä yksityiskohta: asemarakennus tehtiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin piirustuksilla, jotka oli alun perin laadittu Riihimäen asemaa varten. Alkuperäisestä sveitsiläisvaikutteisesta tyylistä rakennus on muutostöissä muuttunut uusrenessanssiseksi. Hyvinkäästä tuli risteysasema vuonna 1873, kun asemalle valmistui yksityinen rautatie. Museovirasto on luokitellut aseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Kytäjä
Kuva: Abel111222 · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsNoin 15 kilometriä keskustasta länteen on Kytäjän kylä, jonka maisemaa hallitsee Kytäjärvi. Järvi laskee Kytäjokea pitkin Vantaanjokeen. 1800-luvun lopulla järven rannalla sijainnut Kytäjän kartano oli Pohjoismaiden suurin yksityinen maatila. Kylän kirkko valmistui vuonna 1939, ja sen suunnitteli kartanon silloinen isäntä Väinö Vähäkallio. Museovirasto on määritellyt kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vuosina 1918–1967 kylän kautta kulki Hyvinkään–Karkkilan rautatie, ja vanha asemarakennus on yhä jäljellä yksityisomistuksessa. Kytäjän golfkenttä on Suomen suurimpia.
Nuuksio National Park
Kuva: en:user:Jah g · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPäiväretki vie Nuuksion kansallispuistoon Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen metsiin. Puisto perustettiin vuonna 1994, ja sen pinta-ala on 56 neliökilometriä. Näin laaja luontoalue aivan pääkaupunkia on eurooppalaisittain harvinaista. Alue jäi asumattomaksi, koska soinen ja kallioinen maasto ei sopinut viljelyyn. Partiolaiset ovat leireilleet täällä vuosikymmeniä, ja osittain heidän aloitteestaan alue suojeltiin. Puistossa elää useita kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Tunnuseläin on liito-orava, ja sen asuttamia metsiköitä on löydetty lähes 200. Merkittyjä retkeilyreittejä on kahdeksan.
Lomakuume
