Tervetuloa Inariin, inarinsaameksi Aanaar! Pinta-alaltaan Inari on Suomen suurin kunta, ja se rajautuu sekä Norjaan että Venäjään. Väestötiheys on alle puoli asukasta neliökilometrillä. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta, ja perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito ja kalastus, ovat edelleen kulttuurisesti tärkeitä. Talous nojaa vahvasti matkailuun, ja auto- ja rengastestaus kuuluvat kunnan suurimpiin elinkeinoihin. Kunnan suurin taajama on Ivalo, mutta me aloitamme Inarin kirkonkylästä, saamelaiskulttuurin keskuksesta. Edessä ovat saamelaismuseo, saamelaisten kulttuurikeskus, valtava Inarijärvi, pyhä Ukonsaari, erämainen kansallispuisto ja tunturi.
Siida
Kuva: Birit Schenk ( Birit ) · CC BY 2.5 · Wikimedia CommonsInarin kirkonkylässä toimii Siida, saamelaismuseo, joka avattiin vuonna 1998. Sitä ennen paikalla toimi Inarin saamelaismuseo vuodesta 1959. Siida on valtakunnallinen vastuumuseo saamelaiskulttuurin alalla. Vuonna 2024 Siida valittiin vuoden eurooppalaiseksi museoksi sekä vuoden museoksi Museogaalassa. Itse nimi on pohjoissaamea ja tarkoittaa saamelaista lapinkylää, porokylää tai elinpiiriä. Museota vastapäätä lähtee myös retkeilyreitti Otsamotunturille.
Sajos
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus, joka valmistui vuonna 2012. Täällä toimivat saamelaiskäräjät, saamelaisalueen koulutuskeskus sekä saamelaiskirjasto ja -arkisto, ja rakennus toimii myös kongressi- ja tapahtumatilana. Ulkoa tumma ja sisältä vaaleaa mäntyä oleva rakennus on saanut vaikutteita saamelaisperinteestä, kuten kilpailuohjelmassa edellytettiin. Nimi on inarinsaamea ja tarkoittaa tukikohtaa tai asentopaikkaa. Hankkeella on pitkä historia, sillä oman tilan saaminen oli vireillä jo 1970-luvulla.
Lake Inari
Kuva: MyName ( Vberger ) · Public domain · Wikimedia CommonsInarijärvi on vajoamajärvi ja Kanadan Ison Karhujärven jälkeen maailman toiseksi suurin subarktinen järvi. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja se on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja Päijänteen jälkeen syvin, syvimmillään 92 metriä. Inarijärvi on myös Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi, ja rantaviivaa on lähes 3 300 kilometriä. Vedet eivät virtaa etelään vaan Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Järven ympäristö on muuta lähialueen Lappia hieman lämpimämpi: kasvukausi on noin 125 päivää, kun läheisillä tuntureilla vain 90.
Ukko
Kuva: Ukonkivi.jpg : Trogain derivative work: Bff · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 11 kilometrin päässä kirkonkylästä, Inarijärven Ukonselällä, kohoaa Ukonsaari, inarinsaameksi Äijihsuálui. Noin 30 metriä korkea kalliosaari oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka. Ukko eli Äijih oli inarinsaamelaisten tärkein miespuolinen jumalolento, ja häntä palvottiin saarella ilmeisesti vielä 1800-luvun lopulla. Saaren uhriluolaan vietiin saaliseläinten, kuten peurojen, luita ja sarvia. Yllättävä yksityiskohta: englantilainen Sir Arthur Evans, joka tunnettiin myöhemmin Välimeren alueen arkeologina, teki luolassa kaivauksia opiskelijana vuonna 1873. Luolasta on löytynyt luiden lisäksi noin 1200-luvulta peräisin oleva ohimorengas Kama- ja Vytšegdajoen alueelta.
Lemmenjoki National Park
Kuva: Ilona Simomaa · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsInarin ja Kittilän kuntien alueella levittäytyy Lemmenjoen kansallispuisto, Suomen suurin kansallispuisto ja yksi Euroopan suurimmista metsäerämaista. Se perustettiin vuonna 1956, ja nimensä se on saanut aluetta halkovasta noin 80 kilometriä pitkästä Lemmenjoesta. Puisto rajautuu osin Norjan puolella olevaan kansallispuistoon. Suurin osa kävijöistä on retkeilijöitä, ja merkittyjä polkuja on noin 60 kilometriä. Yllättävä yksityiskohta: alueella kaivetaan kesäisin kultaa, ja kultamailla on jopa kaksi pientä lentokenttää.
Otsamo fell
Noin kahdeksan kilometrin päässä Inarin kylästä kohoaa 418 metriä korkea Otsamotunturi. Sen laelta aukeavat näkymät Inarijärvelle, Muddusjärvelle, Muotkatuntureille ja Joenkielisen tunturille. Retkeilyreitti Otsamolle lähtee Siidaa vastapäätä, ja jos koko matkan kulkee jalan, patikointia kertyy noin 20 kilometriä. Tunturin laella on päivätupa, jossa retkeilijät voivat pitää taukoa ja sytyttää tulen. Lyhyemmänkin reitin voi valita, jos jättää auton lähemmäs tunturia.
Lomakuume
