Tervetuloa Kaarinaan! Olemme Varsinais-Suomessa Saaristomeren äärellä, missä kaupunki ulottuu mantereelta Kuusiston saarelle asti. Kaarinan nimi juontuu Pyhän Katariinan kirkosta, ja alue mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1309. Täällä asuu noin 37 000 ihmistä, ja Kaarina on Varsinais-Suomen toiseksi suurin kunta. Maaperä kätkee yllätyksiä: Ravattulasta on löydetty Suomen vanhin tunnettu kirkko, ja Kuusistossa seisovat keskiaikaisen piispanlinnan rauniot. Kaarinassa syntyi myös maailmalla tunnettu taiteilija Tom of Finland. Lähdetään kierrokselle piispojen, tähtitieteilijöiden ja merenrantojen pariin.
Kuusiston piispanlinna
Kuva: Welin P. O. · CC BY 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi levittäytyvät Kuusiston piispanlinnan rauniot Piikkiönlahden rannalla. Tämä oli Suomen katolisten piispojen linna, joka perustettiin 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa ja jossa piispat olivat turvassa uskonpuhdistukseen asti. Kukoistuksensa päivinä linna oli Suomessa ainutlaatuinen. Kustaa Vaasa ei halunnut katolisen kirkon saavan siitä enää tukikohtaa, ja hänen käskystään linna purettiin vuonna 1528. Sen kiviä on ehkä päätynyt Turun linnan esilinnaan, ja vielä 1800-luvun lopulla tiiliä vietiin täältä Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjaukseen. Yllättävä löytö tehtiin vuonna 1992, kun merivesi oli poikkeuksellisen alhaalla: mudan alta paljastui vedenalainen puolustuspaalutus, kaikkiaan runsaat 3 000 paalua.
Ravattulan keskiaikainen kirkko
Kuva: Ilarius · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAstu peltoaukean keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen Ravattulan Ristimäelle. Täällä seisoi Suomen vanhin tunnettu kirkko, joka rakennettiin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa. Jäljellä on enää kivinen perustus, ja jäännökset löydettiin vuonna 2013 Turun yliopiston kaivauksissa. Pieni puukirkko oli noin kymmenen metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Sen ympäriltä on löydetty kristillinen kalmisto, jossa voi olla jopa 300 hautaa, sekä sitä kiertäneen kiviaidan perustukset. Mäen nimikin kertoo tarinansa: kirkon paikalle pystytettiin 1200-luvulla muistoristi, jota uusittiin vielä 1500-luvulla, ja siitä paikka sai nimensä Ristimäki.
Kuusisto
Kuva: Vnnen · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsYlitämme nyt salmen Kuusiston saarelle, joka oli aikanaan oma kuntansa. Kuusistosta tuli itsenäinen kunta vuonna 1914, ja se liitettiin Kaarinaan vuonna 1946. Saari on noin 10 kilometriä pitkä ja enimmillään noin 2,5 kilometriä leveä, ja sitä rajaavat pohjoisessa Kuusistonsalmi ja etelässä Kirjalansalmi. Hauska yksityiskohta: Kuusisto on hämmästyttävän samankokoinen ja samanmuotoinen kuin viereinen Kakskerran saari Turussa. Saarelta löytyvät puinen Kuusiston kirkko, piispanlinnan rauniot ja kartanomuseo, ja maisemaa hallitsee 320 metriä korkea radio- ja televisiomasto. Kirjalansalmen riippusillan keskellä kulkee Kaarinan ja Paraisten raja.
Tuorlan observatorio
Kuva: Xepheid · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaarinan Tuorlassa, noin 12 kilometrin päässä Turusta, sijaitsee Tuorlan observatorio, Turun yliopiston tähtitieteen tutkimusyksikön alkuperäinen koti. Professori Yrjö Väisälä perusti sen vuonna 1952, koska vanha Iso-Heikkilän tähtitorni kärsi valosaasteesta. Väisälän ja myöhemmin professoriksi nimitetyn Liisi Oterman väitetään tuotteliaimpina vuosinaan havainneen enemmän pikkuplaneettoja kuin maailman kaikki muut observatoriot yhteensä. Tuorlassa valmistettiin myös yhteispohjoismaisen NOT-teleskoopin optiikka. Vanhan observatorion alueella toimivat Tuorlan planetaario sekä Opteon, yksi maailman johtavista erikoisoptiikan hiojista.
Lemun taistelu
Kuva: Jacob Hägg · Public domain · Wikimedia CommonsLemunniemen rannoilla käytiin kesäkuussa 1808 Suomen sodan kaksipäiväinen taistelu. Kenraalimajuri Ernst von Vegesackin johtamat ruotsalaisjoukot nousivat täällä maihin 19. kesäkuuta saaristolaivaston noin 70 aluksen kyydissä. Kuningas Kustaa Neljäs Aadolf oletti suomalaisten nousevan venäläisiä vastaan, kun ruotsalainen sotaväki nousee maihin. Vastassa oli kenraaliluutnantti Karl Gustav Baggovutin johtama venäläisjoukko, ja seuraavana päivänä venäläisten pistinhyökkäys pakotti ruotsalaiset vetäytymään laivoihin. Tappiot olivat ruotsalaisilla 217 ja venäläisillä 298 miestä. Kaatuneiden muistoksi Yli-Lemun kartanon maille pystytettiin vuonna 2008 Heidi Limnellin veistämä Kuoleva Soturi, joka perustuu Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden samannimiseen runoon.
Lomakuume
