Tervetuloa Kittilään! Olemme Lapin maakunnan länsiosassa, reilusti napapiirin pohjoispuolella, ja kunta on suosittu lomakohde. Täällä keskiyön aurinko pysyy horisontin yllä 29. toukokuuta – 16. heinäkuuta, ja kaamos kestää 14.–29. joulukuuta. Kittilä on myös Suomen kylmyysennätyksen kotipaikka: tammikuussa 1999 Pokassa mitattiin −51,5 astetta. Kunnan vaakunassa on ahma, joka viittaa Lapin luontoon. Naapureina ovat muun muassa Enontekiö, Inari, Muonio ja Sodankylä. Kittilän tunnetuin matkailukeskus on Levi Sirkan kylässä. Lähdetään kierrokselle tuntureille ja kansallispuiston maisemiin.
Levi
Kuva: Oleg Krivolapov · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEnsimmäisenä edessäsi on Levi, tunturi Sirkan kylässä, jonka huippu on 530,3 metriä merenpinnan yläpuolella. Levi tunnetaan ennen kaikkea matkailukeskuksestaan, joka on Rukan jälkeen Suomen toiseksi suurin talviurheilukeskus. Täällä on kaksi Suomen neljästä gondolihissistä. Laskettelun lisäksi talvella voi hiihtää, ajaa moottorikelkalla tai lähteä koiravaljakkoajelulle, ja kesällä tunturissa vaelletaan, pyöräillään, kalastetaan ja pelataan golfia. Yllättävä yksityiskohta: Levillä järjestetään joka vuosi alppihiihdon maailmancupin osakilpailu, Levin pujottelu, joten maailmancupin pujottelijat laskevat juuri näillä rinteillä.
Pallas-Yllästunturi National Park
Kuva: M.P. · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKittilän länsipuolella alkaa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Sen laajuus on 1 026 neliökilometriä, ja se ulottuu Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntiin. Maisemaa hallitsee noin sadan kilometrin mittainen tunturien ketju ja sen juurella pohjoisen havumetsävyöhykkeen taigametsät. Puisto on käyntimäärältään Suomen suosituimpia, ja kävijät kehuvat erityisesti maisemia, laajaa polku- ja latuverkostoa sekä alueen siisteyttä ja turvallisuutta. Yllättävä yksityiskohta: Pallastunturien maisema on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Ylläs
Kuva: Ximonic (Simo Räsänen) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKittilästä länteen nousee Yllästunturi, tutummin Ylläs. Se kohoaa 719,3 metrin korkeuteen Kolarin kunnassa, ja sen kupeessa on kaksi matkailusta elävää kylää: pohjoispuolella Äkäslompolo ja eteläpuolella Ylläsjärvi. Ylläksestä tuli yksi Suomen suosituista tunturihiihtopaikoista jo 1930-luvun lopulla. Kevättalvella 1935 ruotsinkielinen naisten liikuntaliitto järjesti täällä hiihtokurssin, ja ensimmäiset hiihtoturistit majoittuivat kylien maalaistaloissa. Ensimmäinen pieni hiihto- ja retkeilymaja rakennettiin vuonna 1939. Äkäslompolon puolella toimii kansallispuiston luontokeskus Kellokas, ja huipulla ovat television ja ULA-radion lähettimet.
Aakenustunturi
Kuva: Heikki Immonen · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsViimeinen kohteemme on Aakenustunturi, kvartsiittihuippu Ounasselällä läntisessä Kittilässä lähellä Yllästä. Sen korkein huippu Pallilaki kohoaa noin 565 metriin, ja alue liitettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon joulukuussa 2004. Tunturiin liittyy myös sodan aikainen tarina. Helmikuun 1. päivänä 1944 saksalainen Junkers Ju 52 -kuljetuskone eksyi lumipyryssä ja törmäsi Moloslaen rinteeseen, ja koneessa olleet neljä saksalaista menehtyivät. Suomalaiset räjäyttivät koneen myöhemmin, mutta sen osia ja tarinaa voi yhä nähdä rinteellä. Hylylle johtaa maastoon merkitty Moloslaenkierros, jonka opasteet alkavat Totovaaran pysäköintipaikalta.
Lomakuume
