Tervetuloa Kotkaan! Olemme Kymenlaakson rannikolla Suomenlahden äärellä, ja kaupungissa asuu noin 50 000 ihmistä. Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin vaiheisiin: Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642, ja Kotkan kaupunki erotettiin Kymistä vuonna 1879. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa kaupunki laajeni käsittämään lähes kaikki Kymiin eri aikoina kuuluneet alueet. Venäläisten 1700-luvun lopulla rakentamista linnoituksista on jäänyt jälkiä yhä tänne. Kierroksemme vie merimuseoon, kaupungin vanhimpaan rakennukseen, keisarin kalastusmajalle, akvaarioon ja viisikulmaiseen linnoitukseen.
Maritime Museum of Finland
Kuva: SeppVei · Public domain · Wikimedia CommonsKotkan kantasatamassa on Merikeskus Vellamo, jossa toimii Suomen merimuseo, Suomen kansallismuseoon kuuluva kansallinen merimuseo. Sen tehtävänä on tallentaa Suomen merenkulun historiaa. Kokoelmissa on noin 15 000 esinettä, tuhansia vanhoja merikarttoja ja laivapiirustuksia sekä 30 000 valokuvaa. Päänäyttely Pohjantähti, Etelän risti avattiin 11. heinäkuuta 2008. Samassa rakennuksessa toimii myös Kymenlaakson museo. Yllättävä yksityiskohta: Suomen merimuseo oli ehdolla vuoden 2013 eurooppalaiseksi museoksi, mutta palkinto meni Glasgow'n Riverside Museumille.
St. Nicholas Church
Kuva: Kymi · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsIsopuiston keskellä seisoo Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan kirkko. Se rakennettiin vuosina 1799–1801 arkkitehti Jakov Perrinin piirustusten mukaan, ja se on huomattava venäläisen uusklassismin edustaja Suomessa. Kirkko on peräisin ajalta, jolloin venäläiset rakensivat alueelle Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan kaksoislinnoituksen ja Kotkansaarelle syntyi linnoituskaupunki. Yllättävää on, että tämä kirkko on nyky-Kotkan vanhin rakennus. Se on vihitty Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kunniaksi, joka on muun muassa matkalaisten, merenkävijöiden ja kalastajien suojeluspyhimys.
Langinkoski
Kuva: Gunnar Berndtson · Public domain · Wikimedia CommonsKymijoen haarassa kuohuu Langinkoski, jonka ympäristö on valtion omistama luonnonsuojelualue ja osa Kymijoen Natura 2000 -aluetta. Kosken itärannalla on Venäjän keisari Aleksanteri Kolmannen rakennuttama kalastusmaja, joka vihittiin käyttöön vuonna 1889 ja on toiminut museona 1930-luvulta saakka. Koski oli tunnettu lohistaan jo keskiajalla, ja sen kalastusoikeudet kuuluivat kahdesti kaukaisille luostareille: ensin 1380-luvulta Vadstenan luostarille ja myöhemmin 1790-luvulta 1840-luvulle Valamolle. Yllättävä tarina kertoo, että vuonna 1896 koskesta saatiin nuotalla yli 35-kiloinen ja 130 senttimetrin pituinen ennätyslohi.
Maretarium
Kuva: Just KTP · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKotkansaarella, Sapokanlahden rannalla, on vuonna 2002 avattu Maretarium, yleisöakvaario, joka esittelee suomalaisia kalalajeja ja vesistöjä. Täällä voi nähdä noin 60 alkuperäistä suomalaista kalalajia. Teema-altaita on 22, ja suurin niistä on Itämeri-allas, lieriön muotoinen allas, johon mahtuu noin 500 000 litraa vettä. Yksi sen ikkunoista on Meriteatterin korkea lasiseinä, jonka edessä tuntuu kuin olisi itse meren pohjalla. Maretarium syntyi Kotkan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä, ja talossa on akvaarioiden lisäksi tiloja tutkijoille ja luontokoululle.
Kyminlinna
Kuva: Niera · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierros päättyy Hovinsaaren pohjoisosaan Kyminlinnaan, linnoitukseen, jonka venäläiset rakennuttivat Kustaa Kolmannen sodan jälkeen osaksi Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Yhdessä Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa se muodosti kaksoislinnoituksen, ja Kyminlinnan tehtävä oli torjua maitse rannikkoa pitkin Kuninkaantien suunnasta tulevat hyökkäykset. Linnoitus on viisikulmainen, halkaisijaltaan noin 800 metriä ja pinta-alaltaan noin 74 hehtaaria. Sitä ympäröivät keskeneräiset vallihaudat, ja yllättäen linnoituksen sisällä on lampi. Alueella on 23 rakennusta, joista useimmat ovat olleet tyhjillään puolustusvoimien lähdön jälkeen.