Tervetuloa Kuopioon, Pohjois-Savon maakuntakeskukseen Kallaveden rannalle! Kaupungissa asuu noin 127 000 ihmistä, ja se on Itä-Suomen asukasluvultaan suurin kaupunki. Koko seudulla asuu noin 148 000 ihmistä, ja vuoteen 1997 asti Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki. Keskusta sijaitsee Kuopionniemellä, joka työntyy etelästä Kallaveteen ja jakaa järven kahteen lähes erilliseen osaan. Puolet kaupungin pinta-alasta on metsää, ja vesistöjä on yli tuhat neliökilometriä. Kuopio tunnetaan myös yhtenä Suomen merkittävimmistä opiskelukaupungeista. Lähdetään kierrokselle Puijon mäeltä torin ja kirkkojen kautta järven rantaan.
Puijo
Kuva: Tiia Monto · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKaupungin ruutukaavan reunalla kohoaa Puijo, mäki ja luonnonsuojelualue, joka nousee noin 150 metriä Kallaveden pinnan yläpuolelle. Puijo ja sen laella seisova Puijon torni ovat Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä, ja kaupunkilaisille mäki on rakas liikuntapaikka, josta moni talvilaji on lähtenyt valloittamaan Suomea. Suuri osa Puijosta on ollut suojeltu jo vuodesta 1928, ja se oli Suomen ensimmäinen yksityismaille perustettu suojelualue. Nykyään suojeltua metsää on 208 hehtaaria, ja asutuksen keskellä on jopa kolmen hehtaarin aarnimetsä.
Kuopion tuomiokirkko
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsVahtivuoren mäellä seisoo Kuopion tuomiokirkko, Kuopion hiippakunnan pääkirkko. Uusklassinen kivikirkko rakennettiin vuosina 1806–1815, ja sodat viivästyttivät työn valmistumista, joten kirkko vihittiin käyttöön vasta 1816. Erikoinen yksityiskohta liittyy Suomen sotaan: George Renwickin mukaan valloittajat käyttivät kirkkoa hetken aikaa tallina. Kirkon edustan aukiolla on Johan Vilhelm Snellmanin rintakuva. Pysähdy hetkeksi mäelle ja katsele kirkon selkeitä uusklassisia linjoja.
Kuopion kauppahalli
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKuopion torin laidalla on kauppahalli, jugendtyylinen rakennus, jonka suunnitteli Johan Victor Strömberg. Halli aloitti toimintansa elokuussa 1902, ja sitä oli suunniteltu jo 1870-luvulta lähtien, kun ruoan myynnin puhtausvaatimukset kasvoivat. Vuonna 1914 hallia laajennettiin Arne Sireliuksen suunnittelemalla lihatarkastamolla, jossa toimii nykyään kalahalli. Yllättävää kyllä, hallin purkamisesta keskusteltiin vakavasti vielä 1960-luvulla, mutta se päätettiin kunnostaa, ja rakennuksen nykyinen väritys on peräisin 1970-luvun alusta. Astu sisään ja tutustu myyntipisteisiin.
Suomen ortodoksinen kirkkomuseo
Kuva: Opa at Finnish Wikipedia · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSeuraavaksi astumme RIISAan, Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä erikoismuseo. Se tutkii, tallentaa ja vaalii Suomen ortodoksisen kirkon aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä. Museo perustettiin Kuopioon vuonna 1957, ja sen edeltäjänä pidetään Laatokan Valamon luostariin vuonna 1911 perustettua muinaismuistokokoelmaa. Kokoelmien tarina liittyy vahvasti sotaan ja evakkoon. Peruskokoelma on peräisin Karjalan ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista, alueilta, jotka Suomi luovutti Neuvostoliitolle toisen maailmansodan seurauksena. Kulje näyttelyssä rauhassa ja kunnioittaen.
Kallavesi
Kuva: User:Soaj · Public domain · Wikimedia CommonsKatse järvelle: Kallavesi on Suomen kymmenenneksi suurin järvi, ja se levittäytyy Siilinjärven, Kuopion ja Leppävirran alueelle. Se on alueensa suurin järvi ja kuuluu laajempaan Iso-Kallaan, jonka järvillä on sama vedenpinnan korkeus kuin Kallavedellä. Iso-Kallaan kuuluvat Kallaveden lisäksi muun muassa Suvasvesi, Muuruvesi ja Riistavesi, ja koko järviryhmän pinta-ala on 936 neliökilometriä. Kuopion keskusta on rakentunut niemelle, joka jakaa Kallaveden kahteen lähes erilliseen osaan.
Lomakuume
