Tervetuloa Lahteen! Olemme Päijät-Hämeen maakuntakeskuksessa Vesijärven etelärannalla, ja kaupungissa asuu noin 122 000 ihmistä. Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista, mutta seudulla on asuttu jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee siitä yhden Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Lahden kylästä on vuodelta 1445, ja jo 1400-luvulla sen kautta kulki tie Hämeenlinnasta Viipuriin. Kierroksellamme nähdään hyppyrimäet, puinen konserttitalo, Alvar Aallon kirkko, Eliel Saarisen kaupungintalo ja Vesijärven selät.
Salpausselkä
Kuva: Guillaume Baviere from Copenhagen, Denmark · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsKaupungin ylle kohoavat Salpausselän hyppyrimäet, kolmen mäen muodostama mäkihyppystadion Lahden urheilukeskuksessa. Mäkien mäkikoot ovat 130, 100 ja 70 metriä, ja urheilukeskuksen alueella on lisäksi Karpalon pienet harjoitusmäet. Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka. Itse harju on sekin nähtävyys: Salpausselkä on uloin kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.
Sibelius Hall
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsVesijärven rannalla Ankkurin alueella on Sibeliustalo, vuonna 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, joka on nimetty säveltäjä Jean Sibeliuksen mukaan. Se on Sinfonia Lahden kotisali. Arkkitehdit Kimmo Lintula ja Hannu Tikka suunnittelivat salin liimapuusta, ja akustiikan suunnitteli newyorkilainen Artec Consultants. Juuri akustiikkaa pidetään talon vahvimpana puolena, ja arkkitehtuuri jatkaa pohjoismaista hienostuneen muotoilun perinnettä. Konserttisaliin mahtuu 1250 kuulijaa.
Ristinkirkko
Kuva: Htm · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKolkanmäellä kohoaa Ristinkirkko, Lahden pääkirkko ja yksi Alvar Aallon viimeisistä töistä. Modernistinen kirkko valmistui vuonna 1978, ja sen torni yltää 40 metrin korkeuteen. Kirkko on osa kaupungin suunniteltua akselia: se sijaitsee Mariankadun pohjoispäässä, kadun eteläpäässä harjun päällä on Eliel Saarisen kaupungintalo ja niiden puolivälissä kauppatori. Paikalla seisoi aiemmin vuonna 1890 rakennettu puinen Keski-Lahden kirkko, joka osoittautui liian pieneksi jo 1920-luvulla. Yllättävä yksityiskohta: kirkon alakerrassa on näytteillä valokuvasarja vanhan kirkon purkamisesta ja Ristinkirkon rakentamisesta.
Lahti Town Hall
Kuva: Tiia Monto · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsMariankadun eteläpäässä, Harjukadun varrella, seisoo Lahden kaupungintalo. Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1912, ja se edustaa myöhäisjugendia. Sen tunnusmerkki on korkea kellotorni, joka muistuttaa Saarisen Helsingin rautatieaseman ja Joensuun kaupungintalon torneja. Julkisivussa on käytetty tummaa punatiiltä, ja sisätiloissa on vahvoja värejä ja kasviornamentteja. Taloa laajennettiin vuonna 1934 kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnitelmin. Kaupungintalo, kauppatori ja Mariankatu muodostavat seremonia-akselin, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Lahti Ski Museum
Kuva: User:Junafani · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHyppyrimäkien juurella on Hiihtomuseo, hiihtoon ja talviurheiluun keskittyvä erikoismuseo. Sen alku oli vaatimaton: vuonna 1959 Lahden Hiihtoseuran veteraaniosasto avasi näyttelyn seuran vanhassa saunassa. Lahden museoiden osaksi museo tuli vuonna 1974, ja arkkitehti Esko Hämäläisen suunnittelema museorakennus avattiin marraskuussa 1989. Rakennuksen vinoseinäinen julkisivu on myöhäisempää perua: sen suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen, ja se valmistui vuonna 2000.
Vesijärvi
Kuva: Photographer: stAn · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierros päättyy Vesijärven rannalle. Järvi levittäytyy Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueelle Lahden ja Vääksyn välissä, ja se on 108 neliökilometrin laajuinen, 23 kilometriä pitkä ja lähes 18 kilometriä leveä. Sitä on kutsuttu Hollolan Vesijärveksi ennen Lahden kasvua merkittäväksi paikkakunnaksi. Nimen tausta on yllättävä: Suomen kymmenkunnan Vesijärven nimen arvellaan tulevan muinaisesta sanasta viksi tai veksi, joka olisi tarkoittanut kahta vesistöä yhdistävää jokea. Samasta sanasta olisi peräisin myös järven laskujoen, nykyisen Vääksyn kanavan, nimi.
Lomakuume
