Tervetuloa Maarianhaminaan, Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskukseen ja sen ainoaan kaupunkiin! Täällä asuu 11 957 ihmistä, eli noin 40 prosenttia koko Ahvenanmaan väestöstä. Kaupunki on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja se on Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta: asukkaista 83,5 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Keskustassa toimivat maakuntahallitus ja maakuntapäivät Helmer Stenrosin suunnittelemassa itsehallintotalossa. Kesäisin kaupunki on suosittu matkailukohde: vuosittain täällä vierailee noin 1,5 miljoonaa matkailijaa. Kaupungin vaakunan on suunnitellut Nils Byman. Lähdetään kierrokselle purjelaivojen, museoiden ja keskiaikaisen linnan pariin.
Pommern
Kuva: Bahnfrend · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSatamassa odottaa Pommern, teräsrunkoinen nelimastoinen parkki, joka toimii nykyään museolaivana. Alus rakennettiin Glasgow'ssa vuonna 1903 ja sai alun perin nimen Mneme. Pommeriksi se nimettiin 1906, kun se siirtyi hampurilaiselle F. Laeisz -varustamolle. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laiva päätyi Kreikalle, jolta ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustaf Erikson sen osti. Erikson pani sen vehnäreitille Euroopan ja Australian välille. Yllättävä yksityiskohta: Pommern voitti kahdesti epävirallisen The Grain Races -purjehduskilpailun Australiasta Englantiin. Nouse kannelle ja kuvittele valtameren tuulet purjeissa.
Ahvenanmaan merenkulkumuseo
Kuva: Bahnfrend · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsAhvenanmaan merenkulkumuseo kertoo saarten merellisestä perinnöstä. Museo toimii 1940-luvun lopulta peräisin olevassa rakennuksessa, jonka suunnittelivat arkkitehdit Helge Railo ja Jonas Cedercreutz. Sisällä voit astua kuuluisan parkkilaiva Herzogin Cecilien kapteenin salonkiin, joka on säilytetty kokonaisena, ja nähdä esineistöä monista muista suurista purjelaivoista. Erikoisin aarre lienee Jolly Roger, pääkallolla ja ristikkäisillä reisiluilla koristeltu merirosvolippu. Se on toinen vain kahdesta tunnetusta aidosta Jolly Roger -lipusta. Museo palkittiin Vuoden museona keväällä 2016.
Kastelholman linna
Kuva: Vitaly Repin · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSundin kunnassa seisoo Kastelholman linna. Sen rakentaminen alkoi 1300-luvun loppupuolella, ja 1400-luvun alussa siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus. Asemansa linna menetti vuonna 1634, kun Ahvenanmaa liitettiin lääniuudistuksessa Turun lääniin, ja sen jälkeen rakennus rappeutui nopeasti. Vuoden 1745 tulipalon jälkeen mahtava linna toimi enää viljavarastona. Raunioita alettiin konservoida 1890-luvulla, ja varastona toiminut pohjoissiipi otettiin museokäyttöön jo 1930-luvulla. Kävele muurien keskellä ja kuvittele, miten koko saariston hallinto johdettiin täältä.
Ahvenanmaan museo
Kuva: Jonas Holmström · CC0 · Wikimedia CommonsNoin 200 metrin päässä satamasta, kaupungin itäosassa, on Ahvenanmaan museo. Sen perusnäyttely kertoo maakunnan historian siitä asti, kun saaret nousivat merestä, aina nykypäivän itsehallintoaikaan saakka. Saman katon alla toimii myös Ahvenanmaan taidemuseo, jossa on pysyvä kokoelma paikallista taidetta ja vaihtuvia näyttelyitä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Helmer Stenros, ja se valmistui vuonna 1981. Merenkulkumuseon ohella tämä on saarten tärkein museo, ja täällä näkyy hyvin, miten saaret ovat poliittisesti suomalaisia mutta kulttuuriltaan ruotsalaisia.
Maarianhamina
Kuva: Hippophaë · Public domain · Wikimedia CommonsKeskellä Maarianhaminaa kohoaa Pyhän Yrjön kirkko, ruotsiksi S:t Görans kyrka, kaupungin oma kirkko. Sen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck, ja se rakennettiin vuosina 1926–1927 merenkulkuneuvos August Trobergin ja hänen puolisonsa Johannan lahjoitusten turvin. Torni nousee 30 metriin, ja sisällä soivat Ahvenanmaan suurimmat urut. Kuuntele tarkkaan: vanhin tornin kolmesta kellosta on kulkenut pitkän matkan. Se vietiin Bomarsundin taistelun jälkeen vuonna 1854 sotasaaliina Lontoon Toweriin, ja ahvenanmaalaiset ostivat sen takaisin vasta 1920-luvulla.
Lomakuume