Tervetuloa Ouluun! Olet Oulujoen suulla Perämeren rannikolla, Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa, jossa asuu noin 217 000 ihmistä. Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki ja maapinta-alaltaan Suomen suurin rannikkokunta. Se on myös alueensa hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Yllättävää kyllä, Oulu on maailman toiseksi pohjoisin yli 200 000 asukkaan kaupunki, sillä vain Murmansk on sitä pohjoisempana. Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026 yhdessä slovakialaisen Trenčínin kanssa. Lähdetään kiertämään tuomiokirkkoa, kauppatoria, valkoisten siltojen puistoa ja vanhan linnan raunioita.
Oulun tuomiokirkko
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Oulun tuomiokirkko, Oulun hiippakunnan tuomiokirkko keskellä kaupunkia. Kirkko rakennettiin vuonna 1777 kuningas Kustaa Kolmannen kunniaksi, ja se nimettiin kuningattaren mukaan Sofia Magdalenan kirkoksi. Oulun palossa 1822 kirkon puuosat tuhoutuivat, mutta kiviseinät jäivät pystyyn, ja irtaimisto saatiin pelastettua. Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli kirkon uudelleen vanhojen muurien päälle, ja työt valmistuivat 1832. Kellotapuli nousi vasta 1845. Astu sisään ja etsi kirkon merkittävin taideteos: Johannes Messeniuksen muotokuva, joka on maalattu jo vuonna 1611.
Toripolliisi
Kuva: Alphaios · CC0 · Wikimedia CommonsKauppatorilla sinua vastassa seisoo Toripolliisi, pronssinen patsas, josta on tullut yksi Oulun tunnetuimmista maamerkeistä ja kaupungin epävirallinen tunnus. Kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen tekemä patsas paljastettiin Oulun päivänä 5. syyskuuta 1987. Se esittää vanhan ajan toripoliisia, jollaiset valvoivat torin järjestystä vuosina 1906–1979. Patsas rahoitettiin kansalaiskeräyksellä, ja varoja kerättiin myös myymällä postikortteja, pieniä kipsiveistoksia ja patsasaiheisia piparkakkuja. Hahmon esikuvana oli Paimion nimismies Pekka Repo. Pidä silmät auki: patsas puetaan usein juhlapäivien ja tapahtumien kunniaksi erilaisiin asuihin.
Oulun kaupungintalo
Kuva: Estormiz · Public domain · Wikimedia CommonsMaria Silfvanin puistossa kohoaa Oulun kaupungintalo, Johan Erik Stenbergin suunnittelema kivinen uusrenessanssirakennus. Talo ei alun perin ollut virastotalo vaan Oulun Seurahuone. Se otettiin käyttöön juhlaillallisilla 29. lokakuuta 1886, kun juhlistettiin Pohjanmaan radan valmistumista. Samalla paikalla oli ennen puinen seurahuone ja kaupungin ainoa juhlasali, mutta ne tuhoutuivat suurpalossa 1882. Kaupunginvaltuusto on kokoontunut talossa joulukuusta 1921 lähtien. Katso ylös: kolmas kerros lisättiin rakennukseen vasta 1920, ja toisen kerroksen juhlasali toimi aikoinaan teatterina.
Hupisaarten kaupunginpuisto
Kuva: Estormiz · CC0 · Wikimedia CommonsOulujoen suistossa levittäytyy Hupisaarten kaupunginpuisto, jota kutsutaan myös Ainolanpuistoksi ja Valkoisten siltojen saaristoksi. Puisto rakennettiin 1860-luvulla, ja samoihin aikoihin syntyivät ensimmäiset alueelle tunnusomaiset valkoiset puusillat. Purot ja vesiuomat jakavat puiston isompiin ja pienempiin saariin, kuten Plaatansaareen, Paratiisisaareen ja Kiikkusaareen. Hupisaarten nimi kuului aluksi vain pohjoisosan nimettömille pikkusaarille, mutta myöhemmin se annettiin koko puistolle. Pakolansaarella on toiminut Pohjois-Pohjanmaan museo vuodesta 1911. Ensimmäinen kansallisromanttinen museohuvila paloi 1929, ja nykyinen Oiva Kallion suunnittelema rakennus valmistui 1930.
Oulun linna
Kuva: Usm · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävellään Linnansaarelle Oulujoen suistoon, jossa ovat Oulun linnan rauniot. Ensimmäinen linna valmistui saarelle vuonna 1590 puu- ja maavalleista. Se oli tukikohta pitkän vihan sotaretkille Vienan Karjalaan kuningas Juhana Kolmannen hallituskaudella. Nykyiset rauniot ovat kolmannesta linnasta, jonka kuningas Kaarle Yhdeksäs määräsi rakennettavaksi vuonna 1605: vanhat puurakenteet piti hajottaa ja saaren ympäri rakentaa valli ampumasuojineen. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset polttivat linnan puuvarustukset vuonna 1715. Linnan lopullinen tuho on kirjattu poikkeuksellisen tarkasti: se tapahtui 31. heinäkuuta 1793 kello 22.45.
Lomakuume
